Tiesitkö, että intuitio on pohjimmiltaan aivojen tuottama todennäköisyyslaskelma? – "Sitä kannattaa kuunnella"

Ihmisen tarkkaavaisuus voi herpaantua, mutta aivot eivät koskaan lakkaa keräämästä tietoa ympäröivästä maailmasta. Ihmisen alitajunta on kuin supertehokas tietokone, joka rullaa taustalla kaiken aikaa.

Kerätyn, valtavan suuren tietomassan perusteella aivot laskevat todennäköisyyksiä asioille. Jos aineistosta pompsahtaa esiin jotain poikkeavaa, se herättää aivojen huomion.

– Lontoossa jäi kerran metrovuoro ajamatta, ja metrolinjan yläpuolella olevassa rakennuksessa työskentelevät ihmiset soittelivat hätäkeskukseen, että jokin on vialla, mutta kukaan ei osannut sanoa, mikä. Niin kauan kuin asiat toistuvat, niihin ei kiinnitä huomiota, mutta poikkeuksen huomaa, tutkija Piia Astikainen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Samalla tavalla ihminen voi olla kiinnittämättä huomiota ympäröivään hälinään mutta havahtuu heti, jos joku sanoo oman nimen ääneen.

Intuitio on todennäköisyyksien laskemista

Alitajunta kerää jatkuvasti tietoa, joten ihmisillä on päässään paljon sellaista informaatiota, johon on tietoisesti vaikea päästä käsiksi. Usein ihmisestä voi tuntua, että hänellä oli jokin intuitio tai melkein yliluonnollinen aavistus siitä, mitä tapahtuu. Todennäköisesti kyse on siitä, että alitajunta on rekisteröinyt ympäristön pieniä merkkejä, joita tietoinen mielemme ei ole huomannut.

– Joskus neuvotaan, että päätöksiä kannattaa tehdä tunteella. Se ei ole välttämättä ollenkaan hyvä asia, mutta intuitiota kannattaa kuunnella, Astikainen sanoo.

Kielikylpy kannattaa

Astikainen on mukana tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan puheen havaitsemista. Aiemmin on ajateltu, että kielikylvyt ovat tehokkaita lähinnä pikkulapsille, mutta nyt on saatu tuloksia siitä, että myös aikuiset hyötyvät passiivisesta kielelle altistumisesta.

– Tutkimuksessa suomalaiset koehenkilöt katsoivat mykkäelokuvaa kaksi tuntia päivässä neljänä päivänä. Samalla heille soitettiin kiinan kielen toonivaihteluita. Vaikka ihminen ei osaa kiinaa, aivot oppivat neljän päivän aikana erottelemaan vaihteluita, Astikainen sanoo.

Toonit ovat kiinan kielen sävelvaihteluita. Samalla sanalla on eri merkitys riippuen siitä, millä toonilla se lausutaan.

Jos aikoo aloittaa uuden kielen opiskelun, voisi vaikka lenkkeillessä kuunnella tätä kieltä nauhalta. Sanat ja kielioppi täytyy silti opetella tietoisesti, mutta kielen piirteet tulevat aivoille tutuiksi.

Kielten opiskelussa kielen omintakeiset piirteet, vaikkapa venäjän erilaiset s-kirjaimet, ovat usein vaikein asia oppia. Tietoa voi kuitenkin siirtää korvien kautta tietokoneelle eli aivoihin.

Eläimelläkin on tietoisuuden tasoja

Kielen havaitsemista on tutkittu myös nukutetuilla jyrsijöillä. Jopa lääkkeellisesti nukutettuina myös jyrsijät kykenevät erottelemaan sanoja ja havaitsemaan kieliopin piirteitä. Vaikka kieli on ihmislajin erityispiirre, myös eläimet oppivat varsinkin sanojen erottelua.

– Maallikko voisi ajatella, että sanojen välissä on aina tyhjä sanaväli ja siksi erotamme sanat toisistaan. Jos kuuntelee puhetta, huomaa, että tavujen välillä voi olla yhtä pitkä tauko kuin sanojen välillä. Aivot osaavat kuitenkin laskea, millä todennäköisyydellä tietyt tavut toistuvat peräkkäin, ja tunnistaa siksi, mitkä tavut kuuluvat samaan sanaan. Tämän oppivat rotatkin, Astikainen sanoo.

Ylipäätään eläimillä on tiedostettu ja tiedostamaton mieli eli alitajunta siinä kuin ihmisilläkin, vaikkei olekaan ihan selvää, mitkä niiden tietoisuuden tasot ovat.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .