Tutkijanaisia vähätellään ja syrjitään edelleen, vaikka ongelma on ollut tiedossa pitkään – Lue ehdotukset epäkohdan selättämiseksi

Suomen yliopisto-opiskelijoista jo yli puolet on naisia, mutta professoreista heitä on vain noin kolmannes. Yliopistojemme rehtoreista vain kaksi on naisia, yksitoista miehiä. Åbo Akademihin on valittu naisrehtori, joka ei ole vielä aloittanut virassaan.

Naisten osuus yliopistojen professorikunnasta nousee noin prosentin vuosivauhtia. Hidasta kehitystä kohti tasa-arvoisempaa tiedemaailmaa on siis havaittavissa. Tämä näkyy Professoriliiton vuoden 2018 tilastoista.

– Tämän vuosikymmenen aikana naisten osuus yliopistojen professorikunnasta on noussut 24,5 prosentista 31,8 prosenttiin, Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä kertoo.

 

 

Sisätautien emeritusprofessori Kimmo Kontula ottaa kantaa tiedemaailman miesvaltaan Lääketieteellisen aikakauskirjan Duodecimin maaliskuun numerossa. Hän kirjoittaa muun muassa siitä, että miehet tuntuvat saavan sukupuolensa ansiosta etumatkaa naisiin nähden erityisesti akateemisen uransa alku- ja keskivaiheilla.

– Tämä aihe nousee jatkuvasti esille tieteen huippulehdissä, Kontula sanoo.

Kontulan mukaan ”näyttää löytyvän tutkimukseen perustuvaa tietoa” siitä, että miehillä on naisia kovempi pyrkimys edetä urallaan ja korostaa osaamistaan. Miehet esimerkiksi viittaavat omiin töihinsä useammin kuin naiset, ja miehet käyttävät naisia hanakammin puheenvuoroja tieteellisissä kokouksissa.

 

Kun Science-lehti äskettäin listasi kymmenen kärjessä -listan niistä tutkijoista, joiden tieteelliset artikkelit oli jouduttu peruuttamaan niiden sisältämien, jopa vilpiksi epäiltyjen virheiden vuoksi, koko kymmenikkö oli miehiä.

– Miehet voivat olla hieman naisia aggressiivisempia tieteen kentällä kuten niin monessa muussakin asiassa. On kuitenkin mahdollista, että vain jäävuoren huippu pilkottaa ja että valtaosa miespuolisista tutkijoista käyttäytyy aivan korrektisti, Kontula sanoo.

 

Miesvaltaisuus professorikunnassa on kiistaton, toteaa Helsingin yliopiston vararehtori Tom Böhling. Hänestä on kuitenkin hyvä tiedostaa, että sukupuolijakauma vaihtelee aloittain.

– Yliopistoilla on nykyisin myös aloja, jossa valtaosa professoreista on naisia. Osittain kyse on siis yhteiskunnallisesta sukupuolittumisesta, johon pitäisi puuttua jo ennen yliopistouraa, Böhling sanoo.

Naisprofessoreita on paljon etenkin kasvatustieteissä ja humanistisissa tieteissä.

Helsingin yliopistossa miespuolisia professoreita oli vuoden 2018 lopussa 68 prosenttia ja naisia 32 prosenttia. Böhlingiä ilahduttaa kuitenkin se, että nykyisin käytössä olevan vakinaistamispolun apulaisprofessoreista jo 43 prosenttia on naisia.

Vakinaistamispolulla tarkoitetaan, että henkilö päätyy tiettyjen välivaiheiden kautta vakinaiseksi professoriksi. Nykyiset apulaisprofessuurit sijoittuvat hierarkkisesti yliopistonlehtorin tai yliopistotutkijan ja varsinaisen professorin väliin.

Böhlingin mukaan yliopistoissa ollaan menossa suurin harppauksia kohti tasa-arvoa.

 

 

Kasvatustieteiden professori ja aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta ei pidä tavoittelemisen arvoisena sitä, että miehiä ja naisia lopulta olisi täsmälleen saman verran professoreina.

– Paljon tärkeämpi tavoite on se, että jokaisella on sukupuolesta – tai mistään muustakaan vastaavasta – riippumatta samanlaiset mahdollisuudet päätyä vaikkapa professoriksi yliopistoon tai vastaavasti vaikkapa tutkimusavustajaksi tai lehtoriksi yliopistoon, hän sanoo.

Moninaisuudella on toki paljonkin väliä Huotilaisen mielestä.

– On aina yhteisön heikkoutta, jos yhteisön jäsenet ovat liian samanlaisia keskenään. Jos kaikki maailman professorit tai kaikki Suomen professorit olisivat vaikkapa miehiä, se kaventaisi tämän ryhmän mahdollisuutta ratkaista ongelmia.

 

Helsingin yliopiston vararehtori Böhling muistuttaa, että yliopistossa pyritään vaikuttamaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen erillisen ohjelman kautta. Yliopisto järjestää aiheesta henkilökunnalleen koulutusta.

– Viimeisin koulutusmuoto on liittynyt tiedostamattomiin ennakkoasenteisiin. Lisäksi asia otetaan esille muun muassa kaikissa uusien professoreiden rekrytoinnin valintaryhmissä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .