Tuttu rintaimplanteista – miksi juuri silikoni on avainasemassa eri puolilla arkimaailmaamme?

Uunivuokana, tiivisteessä, suihkeena, rasvana, hiustenhoitoaineessa, kuukautiskuppina, saumausaineessa. Erilaisia silikonivalmisteita on arki täynnä, mutta sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi.

Myös sairaalamaailmassa silikonituotteet ovat avainasemassa – eikä nyt suinkaan puhuta vain plastiikkakirurgiasta ja rintaimplanteista.

– Silikonia käytetään hyvin tavanomaisissa tuotteissa, kuten ruiskuissa ja niiden letkuissa, kertoo viime vuonna perustetun Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskuksen vastuulääkäri, neurokirurgiaan erikoistuva Antti-Pekka Elomaa.

Silikoni vastaa myös erikoistarpeisiin.

– Tietyllä tavalla valmistettuna silikoni muistuttaa verisuonta, ja sitä on voitu käyttää verisuonisauman harjoittelussa. Tällaista silikonilaatua etsittiin pitkään, ja lopulta sitä löytyi eräästä japanilaistehtaasta.

Elomaan mukaan silikonin etuna on muun muassa se, että materiaali on ollut olemassa hyvin pitkään ja sitä on ehditty tutkia. Tutkimustiedon olemassaolo taas helpottaa lupien saamista erilaisille implanteille ja lääkinnälliselle teknologialle.

Elomaan tehtävänä on muun muassa lääkinnällisen teknologian kehittämiseen liittyvä innovaatioyhteistyö.

– Käytämme jatkossa esimerkiksi eräänlaista keinoihoa, jota tehdään silikonista 3D-tulostuksessa.

 

Helsingin yliopiston kemian osaston professorin Heikki Tenhun mukaan oikeampi termi silikonille on siloksaani.

– Se on polymeeri, jossa pää­polymeeriketju muodostuu piistä ja hapesta. Piissä on kiinni kaksi metyyliryhmää, joten nimeksi tulee polydimetyylisiloksaani (PDMS).

Polymeerit ovat suurimolekyylisiä orgaanisia yhdisteitä.

– PDMS on joustavaketjuinen polymeeri, mistä seuraa se, että materiaali on joustavaa. Kun ketju on pitkä ja molekyylipaino iso, PDMS on kiinteää, kuten silikoniletkuissa. Kun taas moolimassaa eli molekyylipainoa pienennetään, niin ihan lyhyet ketjut ovat nestemäisiä.

Englannin kieli aiheuttaa välillä sekaannuksia, sillä silicone tarkoittaa silikonia ja silicon piitä.

– Jotkut meidän kemistimme, joiden työkaluna on pii, ovat tuskailleet asian kanssa: moni luulee heidän tekevän silikoneja, Tenhu hymähtää.

 

Muokkautuvuudesta johtuen silikonien käyttömahdollisuuksia on hurja määrä. Lisäksi kehitystyö on jatkuvaa: vielä vuonna 2011 suomalaisbrändin silikoninen uunivuoka kesti 220 asteen lämpötilan, mutta nyt uunivuoan tuotekuvauksessa kerrotaan, että lämpötilan voi nostaa 280 asteeseen.

 

Kun PDMS:ää lisätään kosmetiikkatuotteisiin, sen nimi on tyypillisesti dimethicone, suomeksi dimetikoni. Teknokemian yhdistyksen mukaan silikonit tuovat tuotteen rakenteeseen pehmeyttä ja helpottavat sen levittämistä.

Vaikka vettähylkivyys on silikonin tunnettu ominaisuus, ainakin kosmetiikassa se voi olla myös vesiliukoista.

– Dimetikonista on helppo tehdä johdoksia niin, että toinen tai molemmat metyylit korvataan jollakin muulla. Useissa johdoksissa toisen metyylin paikalla on vesiliukoisia ketjuja, Tenhu sanoo.

Silikonista voi näin ollen tehdä veteen sekoittuvaa tai veteen liukenevaa.

Osa kosmetiikan käyttäjistä on alkanut vältellä silikonia sisältäviä tuotteita. Väite siitä, että dimetikoni tai muut silikonit tukkisivat vaikkapa ihohuokosia, ei kuitenkaan ole saanut vahvistusta tutkimuksista ainakaan vielä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .