Työn tekeminen on murroksessa – jopa miljoona suomalaista tarvitsee jatkuvaa osaamisensa päivittämistä

Digitalisaatio ja tekoälyt ekniikka kehittyy niin hurjaa vauhtia, että kokonaisten toimialojen uskotaan kuolevan ja uusien syntyvän.

Osaamisen tarve yrityksissä on huutava. Keväällä 2018 julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet suomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen rajoittavan yrityksensä kasvua.

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä arvioi, että suomalaisissa yrityksissä ollaan yhä pääsääntöisesti digitalisaation sivustaseuraajia.

– Digitalisaatio nähdään yhä manuaalisten prosessien, kuten kirjanpidon tai laskutuksen sähköistämisenä. Ei ymmärretä, että jos yritys haluaa ylläpitää kilpailukykyään sekä kotimaassa että globaalisti, on koko liiketoimintaa uudistettava digitalisaation mukana, Mikkilä tuumaa.

Yrittäjien ohella myös asiantuntijat ovat huolissaan suomalaisten osaamisesta. Tekniikka kehittyy niin hurjaa vauhtia, että puhutaan jo neljännestä teollisesta vallankumouksesta. Kokonaisten toimialojen uskotaan kuolevan ja uusien syntyvän.

Pinnan alla on pitkään kytenyt osaamisen reformi, johon valmistaudutaan yhä näkyvämmin seuraavaa eduskunnan vaalikautta silmällä pitäen. Suomeen halutaan rakentaa eläkkeelle asti jatkuva oppimisen väylä. Sen tavoitteena on turvata suomalaisten työntekijöiden sekä yritysten kilpailukyky teknillistyvän maailman keskellä. Elinikäisestä oppimisesta on tullut tämän päivän muotisana, ja hihat sen toteuttamiseksi on kääritty. Yhteiskunnan rakenteiden muuttaminen ei kuitenkaan käy kädenkäänteessä. Kysymykseksi nousee myös, kuka tämän lystin maksaa.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja tulevaisuustalo Sitra pohtii paraikaa kolmivuotisessa projektissaan, millä tavalla elinikäinen oppiminen kannattaa Suomessa järjestää. Ensimmäinen konkreettinen etappi Sitran tutkimuksessa on selvittää, miten työuran aikana tapahtuvaa koulutusta rahoitetaan nykyisin.

Sitran ennakkokatsauksesta käy ilmi, että rahoitus tulee tällä hetkellä enimmäkseen yritysten kukkaroista.

Vaikka Suomessa opiskeluun saa erilaisia tukia, kuten aikuiskoulutustukea, oletus on yhä se, että ihminen siirtyy koulutusputkesta suoraan työelämään. Työura on katkeamaton, ja ansiotaso mielellään nouseva.

– Ihmisten eliniänodote kasvaa, ja ihmiset haluavat itsekin pysyä pitkään mukana työelämässä. Vanha ajatusmalli siitä, että koulutuksen investoinnit työelämän alkuvaiheessa riittäisivät, on väärä, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeriö kokosi Osaamisen tulevaisuuspaneelin visioimaan suomalaisen koulutuksen tulevaisuutta. Ensimmäisessä kannanotossaan tulevaisuuspaneeli arvioi, että jopa miljoona suomalaista tarvitsee jatkuvaa osaamisen päivittämistä.

Suomalaisissa ylipistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarjotaan tällä hetkellä maksullisia täydennyskoulutuksia, avoimia korkeakouluopintoja, yksittäisiä maksullisia kursseja sekä useammasta kurssista koostuvia moduuleja. Joustavia opintomahdollisuuksia kaivataan silti lisää.

Nykyisessä muodossaan täydennyskoulutukset eivät huomioi eri tilanteessa olevien, kuten työn ohella opiskelevien ihmisten elämäntilannetta ja aikatauluja. Lisäksi korkeakoulujen rahoitus ei tällä hetkellä tue osasuorituksia. Myös täydennyskoulutusten maksullisuus saatetaan nähdä ongelmana.

– Moni hakeutuu töiden ohella opiskelemaan kokonaista korkeakoulututkintoa, koska se on maksutonta, vaikka tarvitsisivat vain jonkin kurssin tai opintokokonaisuuden. Olisi paljon tehokkaampaa tarjota selviä moduuleja suoraan työelämän tarpeisiin, sanoo Osaamisen tulevaisuuspaneelin sihteeri ja opetusneuvos Matti Kajaste.

Kesäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 3,3 miljoonaa euroa korkeakouluille maksuttomien pikakoulutusten järjestämistä varten. Pikakoulutuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä puolen vuoden tai vuoden kestäviä täydennyskoulutuskokonaisuuksia, jotka käynnistyvät tämän vuoden aikana.

Ministeriön myöntämä raha jaettiin 16 koulutushankkeelle, joiden tarjonta kohdistuu robotiikkaan, tekoälyyn, terveys- ja hyvinvointiteknologiaan sekä markkinoinnin ja myynnin digitalisaatioon liittyvään opetukseen. Pitkän aikavälin suunnitelma uudenlaisen korkeakouluopetuksen rahoituksen järjestämiseksi uupuu.

Kuten muutkin asiantuntijat, myös korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen sanoo, että elinikäisen oppimisen kehitystyössä ollaan jo nyt myöhässä.

– Pissat on jo housuissa, mutta niin on monella muullakin maalla, sanoo Mielityinen nauraen.

Hän näkee osaamisen kehittämisen linkittyvän osaltaan myös suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Mielityisen mukaan voidaan puhua osaamisturvasta, jota maksettaisiin saman verran kaikille työmarkkina-asemasta riippumatta.

– Rahoituksen painotus on tällä hetkellä vinksallaan. Nyt se kohdistuu passiivisuuteen eli maksamme työttömyysturvaa, mutta emme satsaa työttömyyden ennaltaehkäisyyn eli osaamiseen.

Akavan oma avaus koulutuksen rahoittamiseksi on osaamisseteli. Se olisi Mielityisen mukaan ensimmäinen askel kohti kattavampaa, kolmikantaista rahoitusjärjestelmää.

Käytännössä oppimiseen käytettävä seteli olisi 1 000 euroa, ja työntekijä saisi sen käyttöönsä kolmen vuoden välein. Seteliä rahoittaisivat työntekijät, työnantajat ja valtio etukäteen sovituilla rahoitusosuuksilla. 60 prosenttia rahoituksesta katettaisiin työttömyysvakuutusmaksuilla. Yritys ja työntekijä osallistuisivat molemmat 20 prosentin omavastuuosuudella, mutta osuudet olisivat verovähennyskelpoisia.

– Tärkeintä olisi lähinnä se, että työntekijät tietäisivät, että heillä on taattu mahdollisuus osaamisensa päivittämiseen. Yritysjohdon kanssa voisi käydä keskustelua siitä, mihin seteli kannattaa käyttää. Osaamisen päivittämisen tulisi olla tavoitteellinen, suunnitelmallinen sekä tietoinen osa työntekijän työuraa ja arkea, Mielityinen arvioi.

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä sanoo Suomen Yrittäjien julkaisevan syksyllä oman osaamisjärjestelmän visionsa. Mikkilän mukaan yrittäjien näkökulmasta on tärkeää, että oppiminen tapahtuisi yhä enemmän yhteistyössä yrityksen kanssa. Yritys tarjoaisi mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen joustavasti työn ohessa, ja työpaikkaa hyödynnettäisiin oppimisen ympäristönä.

Työuralla tapahtuvan oppimisen rahoitusvastuu on myös Mikkilästä suuri kysymysmerkki. Hän perustaisi rahoituksen ennemmin vapaaehtoisuuteen kuin kaikkia velvoittavaan ennalta määrättyyn maksuun.

– Jo nyt yritykset tukevat koulutusjärjestelmää veronmaksajien roolissa. Lisäksi suuri osa yrityksiä kouluttaa henkilökuntaansa. Investointi on myös sekin, että työntekijällä on mahdollisuus käyttää työaikaansa oman osaamisensa päivittämiseen, Mikkilä sanoo.

Hän muistuttaa myös, ettei elinikäistä oppimisen takaavaa järjestelmää saa rakentaa vain suuryritysten näkökulmasta, vaan siinä on huomioitava erilaiset yritykset ja toimialat.

– Suomalaisesta yrityskentästä 93 prosenttia on 1–9 hengen mikroyrityksiä. Lisäksi yksinyrittäjiä on jo yli 60 prosenttia, ja määrä kasvaa jatkuvasti. On siis mietittävä, miten osaamisen päivittämiseen rakennettava järjestelmä kannustaa ja tukee myös itsensä työllistäviä ja mikroyrityksiä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .