Ufotutkija ja uskontotieteilijä Jaakko Närvä, 45, on harvinaisuus tiedeyhteisössä – "Epäilijät saattavat naureskella ja kokevat, että ufohavainnot ovat helposti selitettävissä"

Mikä on elämän tarkoitus?

Tähän kysymykseen filosofian tohtori, uskontotieteilijä Jaakko Närvä, 45, on etsinyt jatkuvasti vastausta tutkiessaan ufoja. Suuri mysteeri ei ole ratkennut.

– Olen kuitenkin aika varma, että elämän tarkoitus liittyy onnellisuuteen, elämän hyvyyteen ja sisäiseen rauhaan, Närvä pohtii.

Ufojen tutkiminen on paljastanut kaikenlaista muuta kiehtovaa. Tutkijalle on käynyt selväksi, ettei osaa ufohavainnoista voi selittää tavanomaisiksi tai luonnollisiksi ilmiöiksi – ne ovat tieteellisiä arvoituksia.

– Valtaosa kaikista ufohavainnoista on kuitenkin aika helposti todennettavissa virhetulkinnoiksi, piloiksi, hallusinaatioiksi tai huijauksiksi. Aidot havainnot ovat harvinaisia, Närvä selvittää.

Tällaisia tapauksia on silti pitkä liuta eri puolilta maailmaa. Joukossa on esimerkiksi Coloradon yliopiston vuonna 1969 julkaistun, USA:n ilmavoimien rahoittaman ufohavaintotutkimuksen satoa.

– Raportin mukaan joissakin havainnoissa oli lähes varmasti kyse ufoista.

 

Yliluonnolliset asiat ovat kiehtoneet Närvää lapsuudesta lähtien.

– Lapsena pohdin kaikenlaisia paranormaaleja juttuja. Koin niistä ihmeellisyyden ja syvyyden tunnetta mutta myös pelkoa, Närvä kuvailee.

Kiinnostus yliluonnollisia ilmiöitä kohtaan oli merkittävä syy siihen, miksi hän hakeutui opiskelemaan uskontotiedettä.

Yliopistossa Närvä tajusi, että hän haluaa ryhtyä tutkimaan ufoaihetta.

– Luulen, että tähän vaikutti se, että ufot olivat tuolloin mediassa paljon esillä. Tv:ssä pyöri Juhan af Grannin ohjelmia ja Salaiset kansiot. 90-luvun alussa jylläsi ufobuumi.

 

Närvä on harvinaisuus tiedeyhteisössä.

– Voisi sanoa, että olen merkittävästi omistanut elämääni ufotutkimukselle, Närvä kiteyttää.

Kukaan muu ei ole kirjoittanut Suomessa väitöskirjaa ufoista. Aihetta koskevia, eri tieteenalojen graduja on tehty kuusi.

– Olen myös ainoa suomalainen, joka on pystynyt tekemään akateemista ufotutkimusta apurahalla tutkijatohtorina ja pitänyt ufokursseja Suomen avoimissa yliopistoissa ja Helsingin yliopistossa.

Närvän uskontotieteen väitöskirjan mukaan suurin osa ufokokemuksista on uskontoa, pieni osa jotain muuta. Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä – Teoreettinen tutkimus tarkastettiin Helsingin yliopistossa 2008.

– Uskonnollisuus on ihmismielen normaalia yliluonnollista mielikuvitusta. Pieni osa ufokokemuksista johtuu psykiatrisista syistä. Vähäinen osa on huijauksia, Närvä summaa.

Ufotutkimuksen voi Närvän mukaan jakaa kahtia, tieteellistyyppiseen maltilliseen ufologiaan ja esoteeriseen eli arvoitukselliseen ufologiaan. Hän itse pyrkii tutkijana arvioimaan ufohavaintoja tieteellisen kriittisesti mutta on kiinnostunut myös esoteerisista väitteistä.

– Useimmat ufotutkijat ovat itseoppineita tieteilijöitä. Tutkimusten tieteellinen laatu vaihteleekin aika lailla.

Esoteerisessa ufologiassa kantavana ajatuksena on, että nykytiede perustuu virheellisiin tietoihin. Tämän osin viihteellisenkin perinteen alalla puhutaan ufosieppauksista, karman laista ja toisista ulottuvuuksista varsin itsestään selvinä totuuksina.

Ufoista on Närvän mielestä vaikea puhua järkevästi, sillä ne herättävät voimakkaita vastakkaisia mielipiteitä.

– Asiallinen ja kriittinen keskustelu paljolti puuttuu skeptikoiden ja ufotutkijoiden väliltä. Epäilijöillä on sellaista asennetta, että mikään ufotutkimus ei ole tieteellistä. He saattavat naureskella ufohavainnoille ja kokevat, että ne ovat helposti selitettävissä.

Ufon käsite sai alkunsa vuonna 1947, mutta asian tieteellinen tutkimus on kansainvälisestikin yhä pienimuotoista. Tutkimuskenttä on pääosin yhdistysten varassa.

– Ufot ovat yhä tabu, johon monet tutkijat eivät uskalla tarttua, koska he pelkäävät menettävänsä uskottavuutensa.

Suomessa ei ole Närvän lisäksi muita akateemisia tutkijoita, jotka pyrkivät elättämään itsensä aiheen asiantuntijana.

Maailmallakaan ei ole valmistunut kuin kourallinen merkittäviä ufoaiheisia väitöskirjoja, eikä ole monta ihmistä, jotka olisivat pyhittäneet akateemisen uransa aihepiirille. Närvän mukaan alan tärkeimmät tieteelliset tutkimukset on tehty USA:ssa ja Ranskassa.

– Aiheesta tehdään silloin tällöin artikkeleita, mutta hyvin harva tutkii ufoja päätoimisesti.

Millaista sitten on tutkia asiaa, jota ei läheskään kaikkien mielestä ole olemassa?

Närvän mielestä aiheeseen on suhtauduttu uskontotieteessä asiallisesti.

– Uskonnontutkijoille on selvää, että tällaistakin voi alalla tutkia, kunhan sen tekee asianmukaisin ihmistieteellisin menetelmin. Apurahaa ei kuitenkaan heti alussa minulle herunut.

Närvä kertoo, että hänen tutkimuksensa on yleisesti otettu vastaan hyvin. Hän ei ole saanut ivapostia.

– Suomi 24 -keskustelupalstalla on joskus kirjoitettu minusta närkästyneesti, mutta muuten ihmiset ovat olleet vain kiinnostuneita tutkimuksestani. En ole joutunut skeptikoiden hampaisiin.

Närvä pitää todennäköisenä, että maailmankaikkeudessa on vierasta älyllistä elämää. Hyväksyttyä todistusaineistoa tästä ei ole.

– Vieraan älyn tieteellinen ongelma ja ufokysymys ovat eri asioita, Närvä huomauttaa.

Ufoille hän pitää houkuttelevimpana selityksenä ulottuvuusteoriaa.

– Niissä voi olla kyse siitä, että toisten ulottuvuuksien olennot käyvät täällä. Myös tulevaisuuden ihmisten on arveltu matkaavan ufoilla meitä tutkailemaan.

– En voi näihin näkemyksiin uskomalla uskoa, koska niistä ei ole varmaa tietoa. Ulottuvuusteoria on kuitenkin paras arvaus ufokysymykseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .