Viikonlopuksi Marsiin: avaruusturismi ei ole enää pelkkää scifiä – Katso, miltä revontulet näyttävät avaruudesta käsin!

Avaruus kiinnostaa myös matkailijoita. Mahdollisesti vuonna 2017 aletaan tarjota avaruushyppyjä turisteille.

– Kaksi yhtiötä myy jo lippuja. Aiemmin turisteille on tarjottu vain useiden päivien lentoja kansainvälisillä avaruusasemilla. Lennoille piti valmistautua pitkällä treenillä ja jotka maksoivat kymmeniä miljoonia per turisti. Avaruushypyt puolestaan tehdään lentokonetyyppisellä pikkusukkulalla. Matkalla vain käväistään avaruuden rajoilla, noin 100 kilometrin korkeudessa. Siellä ollaan noin viisi minuuttia painottomassa tilassa ja palataan kotiin. Hinnatkin ovat maltillisempia, noin 250 000 dollaria per lippu, kertoo Helsingin yliopiston astrofysiikan apulaisprofessori Peter Johansson.

– Avaruuslennoilla on yhä tavallisiin lentokoneisiin verrattuna paljon suuremmat riskit. Yleisesti ottaen miehitettyjen avaruuslentojen onnettomuustodennäköisyys on noin prosentin luokkaa, joten on hyvinkin mahdollista, etteivät kaikki turistit palaa lennoilta. Itse voisin harkita avaruuspiipahdusta, kunhan lennot ovat vakaammalla pohjalla. Antaa yhdysvaltalaisten kokeilla ensin, virnistää Johansson.

Vuonna 2050 avaruusturismi on arkea

Peter Johansson kuitenkin uskoo, että vuonna 2050 avaruusturismi on jo arkipäivää.

– Hinnat tulevat alas, kun tekniikka menee eteenpäin. Täyttä scifiä eivät ole enää avaruushotellitkaan, jonne voisi lähteä viikonlopunviettoon. Jo nyt avaruusasemilla on kokeiltu pehmeäseinäisiä moduuleita, jotka puhalletaan auki vasta avaruudessa, Johansson valottaa.

Lipun voisi tilata netistä ja Pohjois-Ruotsin Kiirunasta tulisi mahdollisesti suuri avaruusturistikeskus.

– Ei tarvitse mennä Suomesta sen pidemmälle, jos haluaa avaruuteen. Ja 100 kilometrin korkeudesta pääsee näkemään revontulet ylhäältä päin. Se on aika vaikuttava näky, vinkkaa Johansson.

Uusimmat

Tiede

Robottilemmikki voi tulevaisuudessa korvata lemmikkikoiran tai -kissan, mutta näitä hyötyjä se ei silloin tuota – "Se voi johtaa ääripäähän"

Digihistoria on nouseva tutkimusala – geoinformatiikan työkalut voivat hyödyttää esimerkiksi maankäytön suunnittelijoita ja lääketieteilijöitä

Biologiset lääkkeet ovat mullistaneet reuman hoidon – samalla paisuivat tosin myös kustannukset

Naisten äänioikeutta vuodelta 1906 käytetään usein perusteena sille, ettei Suomessa tarvita feminismiä – tutkijan mukaan politiikka on kuitenkin yhä sukupuolittunutta

Älypuhelin ei toimisi ilman nanomittakaavan ohutkalvoja, jotka valmistetaan Suomessa keksityllä ALD-teknologialla – Tuomo Suntola muistaa oivalluksensa hetken

Tutkija selvitti, miten suomalaiset raskaan työn raatajat pärjäsivät 1700-1800-luvulla savupirttien pimeydessä – kaamosmasennus loisti poissaolollaan

Kaukaisen kaasuplaneetan kyljestä löytyi mahdollisesti ensimmäinen aurinkokunnan ulkopuolinen kuu

Öisten sankareiden eloonjäämistaistelu – huuhkaja ja helmipöllö ovat vähentyneet rajusti

Vihaista naista on pidetty hysteerisenä akkana – naisen aggressiota on tutkittu vasta 1900-luvulla, sillä se on ollut niin näkymätöntä

Juuristolaboratoriossa haetaan vastauksia siihen, miten puut reagoivat äärioloihin ja ilmaston muuttumiseen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.