Nyt noustaan jo kymmeniin miljooniin: He ovat Keski-Suomen 2010-luvun tulokuninkaat ja -kuningattaret

2010-luku: Tähän joukkoon ei pelkillä ansiotuloilla ole asiaa. Kovatuloisimmat keskisuomalaiset ovat ehtineet tienata tällä vuosikymmenellä yli 20 miljoonaa.

Keski-Suomen suurituloisimmista kertovien juttujen otsikot ovat toistaneet Keskisuomalaisen sivuilla itseään:

"Yrityskauppa kannattaa" (2011)

"Yrityskaupoilla pääsi taas kärkeen" (2012)

"Kalafirman myynti kiritti tulokärkeen" (2015)

"Yritysten myynti löi parhaiten leiville" (2017)

Ei siis ihme, että yrityskaupat ja osakkeiden myynti ovat suuressa roolissa myös silloin, kun lasketaan yhteen koko 2010-luvun tulokärki. Listan top-viiteen nousevat sisarukset Pertti Harvia, Risto Harvia, Sari Harvia-Jyllinmaa ja Kullervo Harvia, jotka kaikki tienasivat yli 13 miljoonan euron pääomatulot vuonna 2013. Tuolloin kiuasvalmistaja Harvian enemmistö myytiin pääomasijoittaja CapManin rahastolle.

Tulokärki test 

Ansiotuloja Harvian sisarukset ovat tienanneet vaihtelevasti. Vielä vuosikymmenen alussa he toimivat kiuasvalmistajan johtotehtävissä ja tienasivat kukin esimerkiksi vuonna 2012 yli 700 000 euron ansiotulot. Harviat perustelivat Keskisuomalaisen haastattelussa ansiotulojen suurta määrää heidän verotuksessaan "yhteiskuntavastuulla".

Sittemmin Harviat ovat siirtyneet sivuun yhtiön operatiivisesta toiminnasta ja esimerkiksi entinen toimitusjohtaja Risto Harvia on tienannut neljä vuotta peräkkäin lähes täsmälleen 51 000 euron ansiotulot.

 

 

Keski-Suomen suurimmat yhden vuoden tulot tältä vuosikymmeneltä ovat Timo Akselinin nimissä. Teknologiakonserni Protaconin enemmistö myytiin viime vuonna pääomasijoittaja MB Rahastoille ja Protaconin konsernijohtajan tulot nousivat lähes 15 700 000 euroon. Miljoonapotin myötä Akselin nousi myös Harvioiden sekaan vuosikymmenen palkkalistan kolmanneksi.

Toisaalta Akselin oli jo ennen yrityskauppoja maakunnan 2010-luvun tulokärkeä. Hän on tienannut joka vuosi yli 500 000 euroa – pääasiassa pääomatuloina. Akselinin ansiotulot olleet tällä vuosikymmenellä ennen viime vuotta 77 000–92 000 euron haarukassa.

Vuosikymmenen tulokärkeä selittäviä kauppoja on myös teollisuuskalustevalmistaja Sovella Oy:n myynti vuonna 2011, joka nosti Heikki Hildénin vuositulot yli neljään miljoonaan. Taimen Oy:n Heikki Miettinen on puolestaan myynyt omistustaan kahdesti: vuonna 2010 Miettinen tienasi yli kaksi miljoonaa, vuonna 2016 kolme miljoonaa.

 

 

Tasaisimmin 2010-luvulla tienannut kovatuloinen on Ale-Makasiinin yrittäjä Matti Riikonen. Keskiviikkona liiketoimintansa Tokmannille myyneen Riikosen vuositulot asettuivat 754 000 ja 1 100 000 välille viime vuotta lukuun ottamatta, jolloin Riikonen tienasi 1,7 miljoonaa euroa.

Toinen kauppias vuosikymmenen tulokärjessä on Seppälän K-Citymarketin Vesa Nurminen, joka on kuulunut useina vuosina maakunnan parhaiten ansaitsevien joukkoon 640 000–900 000 vuosituloillaan.

 

 

Poikkeuksen kovatuloisimpien listalla tekee Keuruulla asuva apteekkari Elina Järvenpää, jonka tuloista suurin osa on ollut koko vuosikymmenen ajan ansiotuloja. Järvenpää on kerännyt useina vuosina maakunnan suurimmat ansiotulot, esimerkiksi vuosina 2013–16 yli miljoona euroa. Tämä johtuu lääkelainsäädännöstä, jonka mukaan apteekin tulos verotetaan apteekkarin henkilökohtaisena tulona.

– Tuloissani on koko firman tulos, jossa oma palkkani on vain sisällä, Järvenpää on kommentoinut Keskisuomalaiselle.

 

Varsinaisia palkansaajia ei Keski-Suomen 2010-luvun tulokärkeen mahdu, vaan esimerkiksi maakunnan suurten yritysten toimitusjohtajat jäävät yrityskaupoilla rikastuneiden taakse. Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on tienannut vuosikymmenen aikana 4,45 miljoonaa, Valtran Jari Rautjärvi 3,6 miljoonaa ja Keskimaan Antti Määttä 2,4 miljoonaa.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .