30 viime vuoden aikana uusnatsit ovat tappaneet Saksassa lähes 200 ihmistä – vasta poliitikon murha herätti kansakunnan oikeistoterrorille

Saksalainen paikallispoliitikko Walter Lübcke alkoi saada tappouhkauksia jo vuonna 2015 puolustettuaan Angela Merkelin turvapaikkapolitiikkaa.

Hänen nimensä ilmestyi internetin uusnatsien tappolistalle, ja jotkut uusnatsit vaativat suorasanaisesti jopa Lübcken ampumista.

Kesäkuun toisena päivänä joku toteutti vaatimuksen, kun Lübcke ammuttiin kuoliaaksi kotinsa edustalla. Kukaan ei yllättynyt, kun tekijäksi paljastui äärioikeistolainen Stephan Ernst. Ernst ehti jo tunnustaa murhan heinäkuun alussa, mutta hän veti tunnustuksen myöhemmin takaisin.

Yllättävää sen sijaan on, että mies oli onnistunut pysymään poliisin tutkan alla viime vuodet, vaikka hänellä on useita tuomioita rasistisista väkivaltarikoksista ja yhteyksiä Saksan uusnatsijärjestöihin.

Vuonna 1992 Ernst esimerkiksi lähes tappoi maahanmuuttajan puukkoiskussa. Vuonna 1995 hänet tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen yrityksestä räjäyttää pakolaiskeskus.

– Jos hallitus ei eroa, ihmisiä kuolee vielä, nimimerkki Game Over kirjoitti internetissä ennen Lübcken murhaa. Kirjoitusta epäillään Ernstin tekemäksi.

Murha järkytti Saksaa pahasti, vaikka uusnatsit ovat The Economistin mukaan tappaneet maassa jo 195 ihmistä Berliinin muurin kaatumisen ja Saksojen yhdistymisen jälkeen.

Lübcken murha on natsi-Saksaa edeltäneen Weimarin tasavallan jälkeen ensimmäinen kerta, kun äärioikeiston kuolonuhrina on poliitikko.

Yritetty on: vuonna 2015 Kölnin pormestari Henriette Reker sai puukosta kaulaansa ja haavoittui vakavasti vaalien alla. Vuonna 2017 pohjoisen Altenan kaupungin pormestari Andreas Hollstein joutui niin ikään puukkoiskun kohteeksi, mutta hän selvisi vähillä vammoilla.

Eivätkä murhayritykset ja Lübcken murha ole todennäköisesti jäämässä viimeisiksi laatuaan.

Kesäkuun lopulla saksalainen lehdistö sai haltuunsa äärioikeistolaisen Nordkreuz-järjestön kokoaman tappolistan, jolle oli kerätty 25 000 liberaalin tai vasemmistolaisen saksalaispoliitikon nimet.

Saksan tiedustelupalvelun kesäkuisen arvion mukaan maassa on lähes 13 000 äärioikeistolaista henkilöä, jotka ovat valmiita väkivaltaan. Palvelun mukaan heitä kaikkia ei mitenkään voi pitää silmällä.

Terrorismi on Saksassa mielletty perinteisesti politiikan vasemmalta laidalta tulevaksi ja erityisesti viime vuosina islamistien iskuiksi, sanoo Jyväskylän yliopiston äärioikeistolaisuutta tutkinut tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen.

Erityisesti itäisessä Saksassa on alueen historian takia pitkä käsitys terrorismista vasemmiston välineenä. 1970–1990-luvuilla Saksaa terrorisoi äärivasemmistolainen Punainen armeijakunta, jonka tavoitteena oli saada Saksassa aikaan kommunistinen kansannousu.

– Äärioikeistolainen terrorismi eroaa luonteeltaan aika paljon siitä, mikä Saksassa on mielletty terrorismiksi, joten ehkä sitä on ollut vaikeampi tunnistaa, Kotonen arvioi.

Syyttävä sormi osoittaa usein Saksan tiedustelupalvelun suuntaan. Tiedustelupalvelulla on hyvät yhteydet Saksan äärioikeistolaisiin ryhmittymiin.

Toisaalta se mahdollistaa tiedustelupalvelulle tiedonsaannin organisaatioiden toiminnasta, mutta usein palvelu ei jaa tietoa muille Saksan viranomaisille.

– Rajuimman kritiikin mukaan tiedustelupalvelu olisi sitä kautta jopa mahdollistanut ryhmien toiminnan, Kotonen sanoo.

Läheiset yhteydet saattavat näkyä jopa äärioikeiston suosimisena. Kansallissosialistinen vastarintaliike (Nationalsozialistischer Untergrund, NSU) -ryhmä murhasi Saksassa vuosina 2000–2007 kymmenen maahanmuuttajataustaista ihmistä.

Foreign Policy -lehden mukaan Saksan tiedustelupalvelu yritti kovasti rajoittaa murhien tutkinnan vain kolmeen päätekijään, vaikka poliisilla oli hallussaan vahvaa todistusaineistoa siitä, että murhien taustalla olisi paljon suurempi ryhmittymä.

Viime joulukuisessa tutkinnassa Frankfurtin poliisilaitoksen sisältä taas löydettiin poliisien ryhmäkeskustelu, jossa jaettiin ja ihailtiin natsisymboliikkaa.

Kesäkuun lopulla poliisi tutki yhden ryhmäkeskustelun osallistujan asunnon, koska tätä epäiltiin rasististen faksien lähettämisestä. Faksit lähetettiin NSU:n uhria oikeudessa edustaneelle asianajajalle. Yhdessä niistä uhattiin esimerkiksi teurastaa tämän tytär.

Faksien lähettäjä ei paljastanut nimeään, vaan kirjoitti ne nimimerkillä NSU 2.0.

Tiedustelupalvelu on nyt saanut toiminnastaan kovaa kritiikkiä ja Saksassa on viimein alettu puhua äärioikeiston terrorismista.

Der Spiegel -lehden mukaan tiedustelupalvelun varapäällikkö Sinan Selen esitteli uuden turvallisuusraportin 16 osavaltion sisäministereille vain kaksi vuorokautta ennen Lübcken murhaa.

Raportissa keskityttiin yllättäen islamismin sijaan kattavasti juuri äärioikeistolaiseen terroriin. Der Spiegelin haastattelemien, tapaamisessa olleiden lähteiden mukaan Selen totesi äärioikeistolaisterrorismin olevan yksi Saksan suurimmista ongelmista sisäiselle turvallisuudelle.

48 tuntia myöhemmin selvisi karmealla tavalla, että tapaaminen pidettiin aivan liian myöhään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .