Asiantuntijat: Turkin päätös astella Syyrian kurdialueille voi vaikuttaa al-Holin leirillä oleviin – Yhdysvaltain hallinnon hylkäämät kurdit voivat nyt joutua hakemaan tukea al-Assadin hallinnosta

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös vetää Yhdysvaltojen joukot pois Pohjois-Syyriasta ja avata ovi Turkin sotilasoperaatiolle on herättänyt ankaraa kritiikkiä.

Muun muassa Trumpin vahvana liittolaisena tunnettu senaattori Lindsey Graham on arvostellut voimakkaasti presidentin päätöstä.

Graham kutsui päätöstä Twitterissä katastrofiksi ja sanoi kurdien hylkäämisen "tahraavan Yhdysvaltojen maineen". Hänen mukaansa päätös avaa myös ovet äärijärjestö Isisin uudelleennousulle.

YK:n mukaan riskinä taas on, että siviilit joutuvat kärsimään Turkin operaatiosta. YK:n humanitaarinen koordinaattori Syyriassa Panos Moumtzis painotti, että operaation seurauksiin liittyy paljon kysymyksiä vailla vastauksia.

Moumtzis teki myös selväksi, ettei hänellä ollut ennakkotietoa Yhdysvaltojen päätöksestä.

STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan paljon riippuu siitä, miten laaja Turkin operaatiosta lopulta tulee.

–  Mahdollisuudet laajamittaisen sodan alkamiselle kasvavat huomattavasti. Emme tiedä vielä, millaisen operaation Turkki pistää kasaan, mutta puhetta on noin 30 kilometrin turvavyöhykkeestä ja väestönsiirroista. Kyllä tämä hyvin ongelmalliselta kuulostaa, sanoo Turkki-asiantuntija, vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Maavoimien tutkimuskeskuksen tutkijaesiupseeri Antti Paronen arvioi, että Trumpin päätöksen myötä Yhdysvallat näyttää antavan periksi presidentti Recep Tayyip Erdoganin valtatavoitteille.

–  Tämä näyttää muokkaavan asetelmaa, jossa Yhdysvallat on luonut vastavoimaa paitsi Syyrian presidentti Bashar al-Assadille ja Venäjälle, myös turkkilaisille laajentumispyrkimyksille. Yhdysvallat on selkeästi ottamassa pienempää roolia Syyriassa.

Paronen huomauttaa, että Trumpin linja ei eroa suuresti ex-presidentti Barack Obaman linjasta.

– Trumpilainen linja arvosteli voimakkaasti Obaman linjaa, jossa luovuttiin perinteisistä valta-asemista, mutta nyt Trump on tekemässä samanlaisia vetoja, Paronen summaa.

Mitä tapahtuu al-Holin leirille?

Turkin armeija ilmoitti aiemmin olevansa valmis aloittamaan sotilasoperaationsa Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan koska tahansa. Erdoganin mukaan Turkki saattaa "tulla minä hyvänsä yönä ilman varoitusta".

Syyrian kurdialueilla sijaitsee muun muassa al-Holin vankileiri, jossa kurdit ovat pitäneet vangittuja Isis-taistelijoita. Al-Holin leirillä on myös suomalaisia vankeja, heidän joukossaan lapsia.

Yhdysvallat kertoi tänään, että vastuu äärijärjestö Isisin taistelijoista ja jäsenistä on nyt Turkilla.

Syyrian kurdien edustaja Mustafa Bali kertoi tänään CNN:lle, että kurdit joutuvat poistamaan osan vartijoista leireiltä, joilla kurdit ovat pitäneet vangittuja ääriryhmä Isisin jäseniä. Syy tähän on se, että kurdien on kerättävä joukkoja taistelemaan Turkin hyökkäystä vastaan.

–  Tosiasia on se, että vartiointia joudutaan heikentämään, jos kurdit alkavat sotia Turkkia vastaan, arvioi Paronen. Alaranta on samaa mieltä.

Erdogan lupasi tehdä yhteistyötä Euroopan maiden hallitusten kanssa Isis-vankien osalta. Hän painotti, ettei Turkki voi huolehtia vangeista, jotka ovat kotoisin muun muassa Ranskasta ja Saksasta.

Vielä maanantaina ei ollut selvää, miten tilanne leirillä oleviin vaikuttaa tai mitä Turkki leirillä oleville aikoo tehdä.

Jihadistiryhmien nousua pelätään

Trumpin päätöksen on kritisoitu antavan tilaa niin äärijärjestö Isisin kuin muiden jihadististen ryhmittymien nousulle.

–  Kyllähän siinä riski on, että kun selkeä sotilaallinen voima poistuu alueelta ja alueelle jää valtatyhjiö, jota ei pystytä täyttämään, arvioi Paronen.

Esimerkiksi Pohjois-Syyrian Idlibin maakuntaa hallitsevat nyt pitkälti jihadistiryhmät.

–  Mutta pitää katsoa, mitä Turkki valtaamillaan alueillaan tekee. Ei Turkinkaan intresseissä ole antaa valtaa jihadistisille ryhmille, jotka ovat myös sille uhka. Idlibissä tilanteen kehittyminen sellaiseksi on ollut enemmän välttämätön paha.

Turkki ja Yhdysvallat sopivat elokuussa, että ne muodostavat turvavyöhykkeen Syyrian pohjoisosaan. Erdoganin mukaan turvavyöhyke loisi tarvittavat olosuhteet sille, että syyrialaiset pakolaiset voisivat palata Syyriaan. Turkissa on tällä hetkellä yli 3,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista.

Parosen mukaan Turkki voikin pyrkiä turkkilaistamaan alueita, joita se ottaa haltuunsa.

–  Turkin aiemmin Pohjois-Syyriassa miehittämillä alueilla on alkanut voimakas turkkilaistamisoperaatio esimerkiksi poliisin ja hallinnon osalta.

Alarannan mukaan asiaan vaikuttaa myös se, miten paljon Turkki hyödyntää radikaaleja taistelijoita operaatiossaan Syyriassa.

Kurdit voivat hakea liittolaista al-Assadista

Turkki on vedonnut toimissaan siihen, että Syyriassa toimiva kurdijärjestö YPG edustaa sille turvallisuusuhkaa. Turkki on syyttänyt sitä yhteistyöstä Turkissa toimivan kurdien sissijärjestö PKK:n kanssa, jota Turkki, EU ja Yhdysvallat pitävät terroristijärjestönä.

Onko YPG sitten aito uhka Turkille? Alarannan mukaan YPG:n suhteet sissijärjestö PKK:hon ovat vahvat. On silti eri kysymys, edustaako YPG aitoa uhkaa Turkille.

–  Siteet PKK:hon ovat vahvat. Voidaan puhua sisarpuolueesta, PKK pitää Rojavaa lempilapsenaan. Mutta edustaako se Turkille jotain välitöntä uhkaa, on vähän vaikeampi ymmärtää. He eivät ole juuri Turkkia uhanneet ja heidän energiansa on keskittynyt Isisin ja sunni-islamististen ryhmien vastaiseen taisteluun.

Syyrian kurdien kannalta tilanne voi johtaa siihen, että ne joutuvat hakemaan liittolaisia esimerkiksi Syyrian hallinnosta.

–  Syyrian kurdihallinnon ja Syyrian hallinnon välillä, miten tämä etenee. Lokakuussa pitäisi olla YK:n alaisen Syyrian perustuslakia säätävän komitean kokoontuminen. Turkki on vedonnut, että Syyrian kurdit eivät saa osallistua. Jotain partnereitahan Syyrian kurdit siis nyt tarvitsevat, Alaranta sanoo.

Nähtäväksi jää myös Venäjän ja Syyrian hallituksen rooli. Iran on jo ilmoittanut vastustavansa operaatiota.

–  Se on avoin kysymys toistaiseksi. Tähän astihan Turkki ei ole pystynyt tekemään mitään, johon se ei olisi saanut myös Venäjältä vihreää valoa. Alaranta sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.