Belgiassa on suhteessa synkimmät koronakuolemaluvut EU:ssa – maa perustelee lukuja täydellisellä avoimuudella, mutta koronakuolemia voi silti jäädä huomiotta

Belgian hallitus sanoo, että osasyy maan synkkiin koronaviruslukemiin on sen valitsema täydellisen avoimuuden linja lukujen raportoinnissa.

Yli 11,5 miljoonan asukkaan Belgiassa koronavirukseen kuolleiden määrä ylitti perjantaina 5  000 rajapyykin ja nousi 5  163:een. Miljoonaa asukasta kohden kuolemia on 445, mikä on EU-maiden korkein luku.

Belgian pääministeri Sophie Wilmes pitää mahdollisena, että maan luvut olisi laskettu yläkanttiin. Maan viranomaiset ovat lukeneet koronaviruksen aiheuttamiksi myös vanhainkodeissa tapahtuneet kuolemat, joissa epäillään yhteyttä koronavirukseen.

Useimmat maat laskevat koronakuolemiksi vain sellaiset, joissa viruksen osallisuus on todennettu testillä.

Koronaviruslukemien vertailuun maiden välillä liittyy paljon epävarmuuksia. Monessa maassa on saattanut jäädä kirjaamatta lukuisia vanhainkodeissa tapahtuneita koronakuolemia.

–  Euroopassa kaikki maat laskevat hieman eri tavoilla. Meillä on kaikkein yksityiskohtaisin metodi, Belgian terveysministeri Maggie De Block on sanonut.

Avoin laskutapa ei välttämättä kerro kaikkea

Toisaalta voi olla, että Belgian laskutapa ei avoimuudestaan huolimatta tavoita kaikkia koronaviruksen aiheuttamia kuolemia. Belgialaislehti Le Soir vertaili raportoituja koronaviruskuolemia siihen, kuinka paljon kuolemantapausten määrä on kasvanut maassa viime viikkoina.

Lehti huomasi, että raportoidut koronakuolemat eivät riitä yksin selittämään eroa normaaliin tilanteeseen, mikä antaa aiheen epäillä, että koronakuolemia jäisi edelleen raportoimatta.

Le Soir vertaili vastaavia lukuja myös Belgian naapurimaan Hollannin osalta. Lehden mukaan Hollannissa kuolemantapausten määrä oli kasvanut lähes kaksinkertaisesti verrattuna maan virallisiin koronakuolemalukuihin.

Näin voi olla, että Belgian tilanne ei olekaan merkittävästi muita synkempi, vaan naapurissa on laskettu koronaviruskuolemat alakanttiin.

Terveysviranomaiset puolustavat linjausta

Jotkut lääkärit Belgiassa ovat kritisoineet linjausta ja sanoneet, että sen myötä monet muun muassa diabeteksen ja sydänsairauksien aiheuttamat kuolemat on laskettu koronaviruksen aiheuttamiksi.

Belgian terveysviranomaisten edustaja Emmanuel Andre on sanonut, että maan laskentatapa on tarpeellinen. Hänen mukaansa epidemioiden seuraamisessa on yleisesti hyväksytty käytäntö laskea mukaan myös epäillyt tapaukset.

Terveysviranomaisten mukaan maan koronaviruskuolemista 54 prosenttia on tapahtunut hoivakodeissa ja niistä yli 90 prosenttia on varmistamattomia tapauksia.

Belgia on aloittamassa laajan testaamisen hoivakodeissa, jotta taudin leviämisestä saataisiin parempi käsitys.

Belgian jälkeen EU:n synkin suhdeluku on Espanjassa, jossa koronakuolemia on kirjattu miljoonaa asukasta kohden 413. Italiassa vastaava luku on 367 ja Ranskassa 275.

Perjantaina iltapäivällä Belgiaa enemmän kuolemia asukaslukuun nähden oli koko maailmassa vain minivaltio San Marinossa.

Valonpilkahduksen Belgiassa on tarjonnut se, että sairaalasta kotiin päässeiden lukumäärä on viime päivinä ohittanut sairaalaan otettujen koronapotilaiden lukumäärän. Terveydenhuollon kantokyky on toistaiseksi kestänyt, vaikka tehohoidossa olevien koronapotilaiden lukumäärä on edelleen korkea.

Varmennettuja koronavirustartuntoja Belgiassa on yhteensä yli 36  000.

Poliittisia kiistoja kriisinhoidosta

Pinta-alaltaan Etelä-Suomea hieman pienempi Belgia on tiheään asuttu maa, mutta kovin jakautunut. Kun epidemiatilanne alkoi pahentua Euroopassa, ei Belgiassa ollut toimivaa hallitusta. Koronan kirittämänä puolueet onnistuivat kuitenkin sopimaan väliaikaisjärjestelystä, joka toi pääministeri Sophie Wilmesille enemmistön tuen parlamentissa puoleksi vuodeksi.

Belgia on jakautunut 6,5 miljoonan asukkaan hollanninkieliseen Flanderiin ja 3,6 miljoonan asukkaan ranskankieliseen Valloniaan. Saksan rajalla on lisäksi pieni saksankielinen alueensa, ja maan keskellä kaikille tärkeä Bryssel. Iso osa ihmisten arkeen vaikuttavista asioista päätetään alueparlamenteissa.

Aluejohtajilla on vahva asema. Maaliskuussa ensimmäisiä rajoitustoimia pohtinut kokous venyi ennakoitua pidemmäksi, kun hollannin- ja ranskankieliset poliitikot väänsivät kättä siitä, miten kriisiin tulisi vastata.

Suklaasta ja puutarhanhoidosta iloa eristykseen

Belgian julkinen elämä on lähes kokonaan seisahtunut. Maaliskuun puolivälistä lähtien suljettuina ovat olleet koulut, kaupat, ravintolat, kahvilat ja baarit. Ainoastaan ruokakaupat, apteekit ja muut välttämättömät liikkeet ovat saaneet olla auki.

Välttämättömyyksiksi Belgiassa lasketaan myös suklaakaupat sekä ranskalaisia perunoita eli frittejä myyvät kioskit. Luvasta huolimatta kaikki eivät kuitenkaan ole pitäneet oviaan auki. Esimerkiksi Brysselin tunnettu Maison Antoine -perunakioski on sulkenut luukkunsa epidemian ajaksi.

Tällä viikolla pääministeri Wilmes ilmoitti, että rajoitustoimet jatkuvat toukokuun 3. päivään asti. Puutarha- ja rautakaupoille annettiin kuitenkin lupa avata ovensa, jotta ihmiset saisivat lisää viihdykettä kodeissaan ja puutarhoissaan puuhasteluun.

Belgiassa kevät on jo pitkällä. Päivisin lämpötila kohoaa yli 20 asteeseen ja puistoissa syreenit kukkivat.

Urheilu- ja vapaa-ajan tapahtumat on peruttu elokuun loppuun asti, mikä tarkoittaa myös sitä, että tulevana kesänä Belgiassa ei järjestetä musiikkifestivaaleja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.