Belgiassa sulatellaan maahanmuuttovastaista aaltoa –  hallitustunnustelut alkaneet jähmeästi

Belgiassa yritetään välttää vuosikymmenen alun poliittinen umpikuja ja päätyminen toistamiseen maailman ennätystenkirjaan.

Maa pitelee hallussaan kyseenalaista ennätystä poikkeuksellisen pitkistä hallitusneuvotteluista. Vuoden 2010 vaalien jälkeen Flanderin ja Vallonian kädenvääntö kesti ennätykselliset 541 päivää.

Nyt edessä ovat jälleen vaikeat neuvottelut äärioikeiston nousun ja puoluekentän sirpaleisuuden takia.

Vaalien jälkeinen iso kysymys on, miksi maahanmuuttovastainen ja Flanderin itsenäisyyttä ajava Vlaams Belang kasvoi Belgian parlamentissa kolmesta paikasta 18 paikkaan ja nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Puoluetta pitkään tutkinut Antwerpenin yliopiston professori Peter Thijssen arvioi, että nousu kertoo ennen kaikkea maahanmuuttoteemojen korostumisesta.

Kaksissa edellisissä vaaleissa maahanmuuttovastainen pienpuolue pärjäsi heikosti, koska äänestäjät siirtyivät Thijssenin mukaan niin ikään Flanderin itsenäisyyttä ajavan N-VA-puolueen tai konservatiivipuolueen taakse.

Nyt äänestäjät palasivat puolueeseen, joka on profiloitunut voimakkaasti maahanmuuttoon.

–  Monet äänestäjät palasivat puolueeseen, johon he ideologisesti kuuluvat. Kukaan ei odottanut maahanmuuton olevan näin tärkeä teema. Nämä ihmiset ymmärsivät, että oikea puolue heille on radikaalioikeisto.

Maahanmuutto nostatti kevään aikana keskustelua, kun otsikoissa olivat Brysselin juna-aseman kodittomat siirtolaiset ja Marrakeshin maahanmuuttoa koskeva asiakirja. Flaaminationalistit N-VA lähti joulukuussa hallituksesta asiakirjan takia.

Itsenäisyysaate ei ehkä vahvistu

Kaksi viikkoa vaalien jälkeen tiedossa ei vielä ole, mitkä puolueet lähtevät hallitusneuvotteluihin. Kuningas on antanut tunnustelijoille lisäaikaa ensi viikkoon.

Flaaminationalistit jatkavat Belgian parlamentin suurimpana puolueena. Kuten äärilaidan Vlaams Belang, myös N-VA tähtää siihen, että Flanderi olisi joskus autonominen osa Belgian valtioliittoa.

Parlamentin toiseksi suurin on ranskankielinen sosiaalidemokraattipuolue PS.

Iso osa ihmisten arkeen vaikuttavista asioista päätetään jo nyt 6,5 miljoonan asukkaan Flanderin ja 3,6 miljoonan Vallonian alueparlamenteissa. Saksan rajalla on lisäksi pieni saksankielinen alueensa, ja maan keskellä kaikille tärkeä Bryssel.

Thijssen ei usko, että Flanderin itsenäisyysaate saa voimakasta uutta tuulta.

–  Tästä ei juuri keskustella, koska puolueet tietävät, ettei belgialaisyleisö ole niin innostunut asiasta. Ihmiset eivät oikeastaan välitä institutionaalisista asioista, koska kaikesta on tullut niin monimutkaista.

–  Meillä on äärimmäisen monimutkainen liittovaltiojärjestelmä, eikä se ole aihe, jolla on helppo voittaa ääniä.

Historiallinen kädenpuristus

Ääripuolueen nousu on vaikea paikka, koska muut puolueet ovat aiemmin kieltäytyneet yhteistyöstä sen kanssa.

Poikkeuksellista oli jo se, että kuningas kutsui puoluejohtaja Tom Van Griekenin kuninkaanlinnaan vaalien jälkeisiin keskusteluihin. Yleisradioyhtiö VRT:n mukaan kuningas oli kutsunut äärioikeistopuolueen keskusteluihin viimeksi vuonna 1978.

Thijssenin mukaan Vlaams Belang on täysin eri puolue kuin edeltäjänsä, rasistisena kielletty Vlaams Blok.

–  Aiemmat johtajat liitettiin rasismiin, mutta nyt johdossa on nuoria miehiä aina puvuissa ja kohteliaina. Heidän ei kuule sanovan mitään laittomaan viittaavaa.

Belgiaan töihin komennetut eurooppalaiset pohtivat joskus, mikä lopulta pitää vallonit ja flaamit yhdessä.

–  EU, vastaa Thijssen epäröimättä.

Brysselissä toimivat EU-instituutiot ovat hänen mukaansa tärkeitä kohtaamispaikkoja niissä työskenteleville valloneille ja flaameille. Luonnolliset kohtaamispaikat ja halu opiskella toisen kieltä ovat hänen mukaansa kuitenkin vähentyneet.

–  Mikä pitää kaksi aluetta yhdessä ovat asiat, joita on mahdotonta organisoida pienessä mittakaavassa kuten armeija.

Pienellä pohdiskelulla löytyy muitakin: ainakin kuninkaalliset, jalkapallo ja olut.