Brexit-siirtymäkauden pidentämiseen voi olla halua Britanniassa

Britannian pääministeri Theresa May pitää pöydällä mahdollisuutta pidentää maan EU-eron brexitin siirtymäaikaa, kertovat muun muassa BBC ja Guardian. Pidennys antaisi lisäaikaa brexitin vaikeimpien kiistakysymysten kuten Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen rajan ratkaisuun.

–  On ilmaantunut idea siitä, ja se on nimenomaan idea tässä vaiheessa, että loisimme vaihtoehdon, jossa siirtymäaikaa pidennettäisiin joitakin kuukausia, May sanoi tänään saavuttuaan eiliseltä jatkuvaan EU-huippukokoukseen.

Myös ajatus vuoden mittaisesta pidennyksestä on mainittu neuvotteluissa.

Siirtymäajan pidentämiselle pitäisi saada hyväksyntä Britannian parlamentissa, mutta ajatuksen tuominen esille herätti heti vastustusta useissa brexitin kannattajissa Mayn omassa konservatiivipuolueessa. Siirtymäajan aikana Britannia kuuluu yhä EU:n sisämarkkinoihin, ja sen tulee noudattaa EU:n sääntöjä. Maa ei kuitenkaan pääse päättämään säännöistä, joita se joutuu tottelemaan, ja siirtymäaikaa pidennettäessä se joutuisi todennäköisesti maksamaan lisää maksuja EU:lle.

–  Jos Theresa May pyytää pidempää siirtymäaikaa, hän viivyttelee. On aika astua sivuun ja päästää joku siihen kykenevä neuvottelemaan. (Entisellä brexit-ministeri David Davisilla) on täysi tukeni ottaa johtajuus väliaikaisesti harteilleen, kirjoitti konservatiivipuolueen kansanedustaja Nadine Dorries Twitterissä.

Ei kokousta marraskuulle

EU-johtajat eivät ainakaan vielä kutsu koolle ylimääräistä huippukokousta marraskuussa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan marraskuun kokouksesta ei sovittu, koska sitä olisi turha pitää ilman edistymistä.

Neuvotteluita on hänen mukaansa tarkoitus jatkaa, ja EU-johtajat palaavat asiaan, kun tuloksia on saatu.

EU-johtajilla oli hänen mukaansa vahva usko siitä, että neuvotteluissa päästään maaliin.

–  Viimeistään joulukuussa käydään seuraavan kerran läpi, Sipilä kertoi suomalaistoimittajille huippukokouksen illallisen jälkeen.

Britannian pääministeri Theresa May kertoi muille EU-johtajille maan kannoista.

Sipilä kertoo, että EU odottaa Britannian selvittävän kantojaan sisäisesti. Ratkaistavana on ennen kaikkea Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen rajan pitäminen avoimena.

–  Britanniassa on sisäpoliittisesti suurin piirtein kolme erilaista mielipidettä ja nyt pitäisi tietää, minkä mukaan lähdetään etenemään. Kun päätös on tehty, etenemispolku hahmottuu siitä eteenpäin.

Mitä tapahtuu, jos erosopimusta ei ole syntynyt edes joulukuun loppuun mennessä? Siitäkin EU-johtajien illallispöydässä Sipilän mukaan keskusteltiin.

–  Jos joulukuun lopussa ei ole ratkaisua niin eihän me lopeteta kolmeksi kuukaudeksi ja pudoteta kintaita. Totta kai silloinkin jotakin tehdään.

Aikataulua sanelevat kuitenkin EU:n ja Britannian parlamentit, jotka tarvitsevat noin kolme kuukautta erosopimuksen käsittelyyn. Ero astuu voimaan 29. maaliskuuta.

EU-maat vahvistavat pelotettaan kyberiskuja vastaan

EU-maat sopivat tänään, että ne lisäävät pelotetta kyberiskuja vastaan. Brysselissä jatkuvassa huippukokouksessa EU-johtajat tuomitsevat kyberiskun, jonka kohteena oli Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW Hollannissa.

Huomion kokouksessa vienevät myös Italian uuden hallituksen budjettisuunnitelmat. Euromaiden johtajat ottavat tilannekatsauksen euroalueen uudistusten etenemisestä tiettävästi varsinkin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin toiveesta.

Iso kysymys on, onko euromailla halua edistää esimerkiksi pankkiunionia, jos Italia ei noudata yhteisiä taloussääntöjä.