Eivätkö USA:n tai Israelin erikoisjoukot voisi surmata Assadia? – Asiantuntija: Pidäkkeenä tuoreet muistot Saddam Husseinista

USA voi iskeä Syyriaan vain rajoitetusti, mikä saattaa johtaa sodan kiihtymiseen.

Yhdysvallat ja muut länsimaat eivät voi eivätkä halua ryhtyä Syyriassa sotatoimiin, joilla olisi todellista vaikutusta strategiseen tilanteeseen maassa. Presidentti Bashar al-Assadin syyttäminen kemiallisen aseen käytöstä voi painostaa lännen rankaisutoimiin häntä vastaan. Rajoitettu isku kuitenkin todennäköisesti kiihdyttää sotimista sen hillitsemisen sijaan.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettajan Jaakko Jäntin mukaan al-Assadilla on takanaan Venäjän ja Iranin tuki, joten todellinen vaikuttaminen vaatisi iskua näiden maiden käyttämiin tukikohtiin Syyriassa. Tällöin otettaisiin suuri riski vastatoimista.

– Se voisi olla lievimmillään sitä, että iskua torjutaan, tai pahimmillaan kostoisku, Jäntti sanoo.

Hänen mukaansa Venäjän läsnäolo Syyriassa on vahva pidäke Yhdysvaltain laajemmille sotatoimille. Rajallisempi isku, kuten vuoden takainen liki 60 risteilyohjuksen ampuminen yhteen lentotukikohtaan, ei taas muuta sodan perusasetelmaa miksikään.

– Al-Assadin sotilaallisella rankaisemisella kaasuiskusta olisi vain hyvin rajattu strateginen vaikutus. Siinä mielessä kyseessä on symbolinen ele, kuvailee vanhempi tutkija Wolfgang Mühlberger Ulkopoliittisesta instituutista.

Huonot muistot Irakista

Poliittiset paineet omia kansalaisiaan surmaavan al-Assadin kurittamiseksi ovat kovia. Jotain konkreettista täytyisi tehdä johtajalle, joka uhmaa lännen varoituksia kerta toisensa jälkeen.

Oikeudenmukaiselta tuntuvan rankaisuiskun käytännön seuraus voi asiantuntijoiden mukaan olla tilanteen paheneminen entisestään. Al-Assadin joukot heikentyvät ehkä jonkin verran, mutta eivät ratkaisevasti. Kapinallisryhmät sen sijaan voivat rohkaistua kiihdyttämään taistelua hallitusta vastaan, jota Iran ja Venäjä vuorostaan joutuvat tukemaan yhä enemmän.

Moni on myös ihmetellyt, eivätkö Yhdysvaltain tai Israelin erikoisjoukot ja tiedustelupalvelut voisi halutessaan surmata al-Assadia. Jäntin mukaan pidäkkeenä ei ole niinkään kyky kuin tuoreet muistot siitä, mitä esimerkiksi Saddam Husseinin syrjäyttämisestä Irakissa seurasi: pitkä väkivaltainen kaaos ja vaikeasti hallittava kansakunnan jälleenrakennus.

– Vaikuttaa siltä, ettei Trumpin hallinto ole kovin halukas tällaiseen pitkäaikaiseen sitoutumiseen, Jäntti arvioi.

Hänen mukaansa Venäjällä on tällä hetkellä Syyriassa paljon niitä vaikutusmahdollisuuksia, jotka länneltä puuttuvat.

Israel iskenyt jo sata kertaa

Asiantuntijat arvioivat länsimaiden jo hyväksyneen sen tosiasian, että al-Assad pysyy vallassa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hän on osa neuvotteluratkaisua Syyrian tulevaisuudesta, kun sotiminen joskus loppuu. Se taas ei ole aivan heti näköpiirissä, sillä al-Assad ei ole sotamenestyksestä huolimatta lähelläkään sitä, että saisi Syyrian  hallintaansa.

Mühlberger ennustaa, että Syyrialla on joka tapauksessa edessään vielä 2–3 sotavuotta.

Tehokkaasti omista eduistaan on sotatoimilla kyennyt huolehtimaan Israel, joka on iskenyt Syyrian alueelle kaikessa hiljaisuudessa jo satakunta kertaa nykyisen sodan aikana. Jäntin mukaan maa haluaa ennaltaehkäisevillä iskuilla – joita se ei myönnä tai kiistä – varmistaa, etteivät Iran ja sen tukema Hizbollah vakiinnuta asemiaan liian lähelle Israelin rajaa, kuten Etelä-Libanonissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kemiallisten aseiden kieltojärjestö lähettää tutkijaryhmän Syyriaan

Syyria kutsui järjestön tutkijat selvittämään epäiltyä kaasuiskua

Venäjä tekee oman ehdotuksensa Syyrian kaasuiskujen tutkinnasta

Erdogan uhosi Itä-Ghoutan kaasuiskun tekijöiden saavan maksaa tekonsa