Jännitys Turkissa tiivistyy – kesäkuun vaaleissa valitaan sekä presidentti että uusi parlamentti

Tutkija: AKP:ssä ei olla valmistauduttu lainkaan valtapuolueen aseman menettämiseen.

Tapa, jolla Turkissa valmistaudutaan kesäkuun presidentin- ja parlamenttivaaleihin, kertoo valtapuolue AKP:n olevan varsin huolissaan valtansa menettämisestä, sanoo tutkija Halil Gürhanli Helsingin yliopistosta.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti huhtikuun kolmannella viikolla, että Turkissa järjestetään ennenaikaiset presidentin- ja parlamenttivaalit 24. kesäkuuta. Erdoganin ilmoitus seurasi kansallismielisen MHP-puolueen johtajan Devlet Bahcelin ehdotusta pitää vaalit jo elokuussa. Alun perin vaalit piti järjestää vasta marraskuussa 2019.

– Kaikki viittaa siihen, että AKP:ssä ollaan oikeasti huolissaan siitä, että presidentinvaalit etenevät kakkoskierrokselle ja että parlamenttivaaleissa valtapuolueen asema haastetaan, Gürhanli sanoo.

– Esimerkiksi mahdollinen kilpailija, entinen presidentti Abdullah Gül luopui mahdollisista suunnitelmistaan asettua ehdolle sen jälkeen, kun hänen vanha tuttavansa, armeijan komentaja vieraili hänen luonaan, ja oppositiota yritetään lannistaa kovin puhein, hän lisää.

Vastassa kansallismielisten naispoliitikko Meral Aksener

Erdogan ilmoitti lauantaina Istanbulissa AKP-puolueen naisjärjestön kokouksessa, että viime vuoden kansanäänestyksessä hänen puolueensa Istanbulissa saavuttama 48,6 prosentin äänimäärä oli pettymys. Kansanäänestyksessä äänestettiin laajemmista valtaoikeuksista presidentti Erdoganille.

– Istanbul kertoo, mitä Turkki sanoo. Sanon avoimesti, että olin silloin surullinen. Meidän ei olisi pitänyt saada vain 48,6 prosentin tulosta uurnilta, Erdogan sanoi uutistoimisto Doganin mukaan.

Erdoganin vastaehdokkaaksi on ilmoittautunut viime vuoden lokakuussa perustetun Iyi- eli "Hyvä"-puolueen johtaja Meral Aksener.

Aksener on aiemmin toiminut Turkin sisäministerinä ja MHP-puolueen kansanedustajana vuosina 2007–2015. Sener sekä useat muut pitkän linjan kansanedustajat erosivat MHP:stä sen johtajan Devlet Bahcelin alettua tukea laajennettuja valtaoikeuksia presidentille.

Tasavaltalainen oppositiopuolue CHP ei ole toistaiseksi ilmoittanut, kuka sen ehdokas presidentinvaaleissa on.

– Se on ymmärrettävää. Mitä myöhemmin he ilmoittavat, kuka heidän ehdokkaansa on, sitä vähemmän aikaa vastapuolella on yrittää vaikeuttaa tilannetta, Gürhanli sanoo.

Kurdien asioihin keskittyvän HDP-puolueen johtohenkilö Selahattin Demirtas on puolestaan vankilassa. Häntä syytetään terroristijärjestö PKK:n avustamisesta.

Valtion työntekijät laskevat äänet

Gürhanlin mukaan AKP:ssä ei olla valmistauduttu lainkaan mahdollisuuteen, että jonain päivänä puolue menettää asemansa valtapuolueena.

Mutta mitä tapahtuu, jos niin kuitenkin voisi käydä? Vaalivilpin mahdollisuutta Gürhanli ei sulje pois.

– En sano, että vilppiä esiintyy, mutta sanon, että edellytykset sille ovat olemassa. Leimaamattomia kirjekuoria hyväksytään ääntenlaskennassa, ja uuden lain mukaan sen suorittavat valtiolla työntekijät, jotka nyky-Turkissa ovat useimmiten valtapuolueen kannattajia, Gürhanli listaa.

Mediakaan ei välttämättä seuraa enää entiseen tapaan ääntenlaskentaa, sillä maan suurin mediatalo Dogan Media myytiin presidentti Erdogania lähellä olevalle konglomeraatille Demirörenille maaliskuussa, Gürhanli lisää.

– Kriittisintä on kuitenkin se, miten oppositio ottaa vastaan mahdollisen tuloksen kesäkuun 24. päivän iltana. Jos se ei hyväksy tulosta, pysyykö se vahvasti kannassaan vai antaako se periksi? Gürhanli pohtii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.