Kiina aikoo laskeutua Kuun tuntemattomalle kääntöpuolelle: luvassa muun muassa kasvi- ja eläintestejä

Kuun kääntöpuoli ei näy koskaan Maan pinnalle, eikä sinne myöskään ole koskaan laskeutunut yhtäkään ihmisen lähettämää alusta tai luotainta. Aluetta kutsutaan perustellusti "Kuun pimeäksi puoleksi", vaikka Aurinko toki sinnekin paistaa.

Ihan pian tietoa alkaa kuitenkin tulla. Kiina laukaisee ensi lauantaina matkaan maailmanhistorian ensimmäisen Kuun kääntöpuolelle laskeutuvan avaruusluotaimen, Chang’e-4:n, joka voi tarjota mullistavaa tietoa esimerkiksi Kuun geologisesta rakenteesta.

Avaruudesta käsin Kuun takapuolta on toki päästy kurkistelemaan jo useiden vuosikymmenten ajan. Kiertoratakuvien perusteella se näyttäisi olevan hyvinkin erilainen Maahan näkyvään etupuoleen verrattuna. Kääntöpuolelta esimerkiksi puuttuvat tyystin muinaisten vulkaanisten purkausten synnyttämät isot laavatasangot, jotka näkyvät Kuun etupuolella isoina tummina läiskinä.

Meteoriittien törmäyksessä syntyneitä kraattereita sen sijaan riittää ja ne ovat Kuun etupuolta paremmin säilyneitä.

Chang’e-4:n ennakoidaan laskeutuvan Kuun etelänavalla sijaitsevalle Aitkenin syvänköalueelle, joka on – 2600 kilometrin levyisenä ja jopa 15 kilometrin syvyisenä – aurinkokuntamme suurin tunnettu törmäyskraatteri.

Alue voi paljastaa uusia tietoja Kuun rakenteesta, koska äärimmäinen isku on voinut tuoda Kuun ulomman vaipan aineksia pintaan, kirjoittaa Science-lehti.

Geologisia rakenteita tutkitaan muun muassa tutkalla, joka pystyy antamaan tietoja aina sadan metrin syvyydestä asti. Infrapunaspektrometrin mukanaolo takaa sen, että myös mineraalikoostumuksesta saadaan hyvinkin tarkkoja tietoja.

 

Miehittämättömän Chang’e-4-luotaimen odotetaan olevan perillä jo ensi vuoden alkupäivinä. Luotaimen mukana tulee liikkuva kuukulkija, joka mahdollistaa lähiympäristön tarkemman tutkimisen.

Kiinalaislaitteiden mukana on myös paljon eurooppalaista teknologiaa. Kuun kääntöpuolelle on kelpuutettu muun muassa ruotsalaisinstrumentti, joka tutkii miten Auringon varautuneet partikkelit reagoivat Kuun pinnan kanssa. Radioaktiivisuutta puolestaan mitataan saksalaisella laitteella.

Kuun kääntöpuolen tutkimista on tähän asti vaikeuttanut se, että sieltä ei ole voinut lähettää dataa. Kiinalaiset ratkaisivat radioyhteysongelman viime toukokuussa laukaisemalla Kuun kiertoradalle oman Queqiao-viestintäsatelliitin. Sen pitäisi nyt toimia linkkinä Maan ja Kuun kääntöpuolen välillä.

Radioyhteyksien ulkopuolella olemisessa on se etu, että Maan radioliikennesaastetta ei ole lainkaan. Tämän vuoksi kiinalaismission yksi keskeinen tehtävä onkin seurata ulkoavaruuden radiosignaaleja niillä matalilla taajuuksilla, joiden mittaaminen Maasta on lähes mahdotonta, sanoo Hollannin Radboud-yliopiston radioastronimi Heino Falcke Scientific Americanille.

Falcke on ollut itse mukana hollantilaistiimissä, joka on rakentanut kiinalaisille matalia taajuuksia mittaavan radiospektrometrin.

 

Eniten julkisuutta odotetaan kuitenkin biologisille testeille, jollaisia ei ole tehty Kuussa koskaan aikaisemmin.

Chang’e-4:n mukana on muun muassa perunan ja lituruodon siemeniä, joiden mahdollista versomista ja yhteyttämistä seurataan Kuun pinnan suljetussa minilaboratoriossa. Myös hyönteisten munia aiotaan testata, kertoo The Independent -lehti.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .