Kolumni: Aikuisuus antaa odottaa Italiassa – viisikymppinenkin on vielä nuori ja reilusti yli puolet alle 35-vuotiaista aikuisista asuu vanhempiensa luona

Italialaiset ovat nuorekasta kansaa. En viittaa tällä nyt oliiviöljyn, viinin tai jatkuvan auringonpaisteen ihmeitä tekeviin vaikutuksiin, vaan tuoreisiin tutkimustuloksiin.

Italian geriatriayhdistys esimerkiksi väittää, että Italiassa vanhuus alkaa nykyisin vasta 75 ikävuoden jälkeen. Yhdistys perustelee tätä sillä, että tämän päivän 65-vuotias on fyysisiltä ja kognitiivisilta kyvyiltään samalla tasolla kuin nelikymppinen oli 30 vuotta sitten. 75-vuotias sen sijaan on samalla tasolla kuin 55-vuotias oli 1980-luvulla.

 

Saapasmaan seniorikansalaiset ovat siis entistä virkeämpiä ja terveempiä. Joka kolmas harrastaa aktiivisesti liikuntaa ja kahdeksan kymmenestä on tyytyväisiä elämäänsä.

Kuusi kymmenestä 75–84-vuotiaasta hoitaa säännöllisesti lapsenlapsiaan, ja iäkkäiden sosiaaliset suhteet ovat muutenkin vahvat. Eläkeläiset ovat yhteiskunnan tukipilareita aivan toisella tavalla kuin monessa muussa maassa.

Mieleen tulee väistämättä Italian entinen presidentti Giorgio Napolitano, joka jäi eläkkeelle vasta 89-vuotiaana. Ja tietenkin Silvio Berlusconi, joka jaksaa 82-vuotiaana vielä porskuttaa politiikassa, 33-vuotiaan naisystävänsä tukemana.

 

Aktiivisista eläkepäivistä pääsee myös nauttimaan entistä pidempään, sillä elinajanodote on kasvanut. Tällä hetkellä se on keskimäärin 85 vuotta naisille ja 80,6 miehille. Italiassa on lukuisia pikkukyliä, jotka ovat tulleet maailmankuuluiksi pitkäikäisten kansalaistensa vuoksi.

Sitten ne huonommat uutiset. Eurostatin tutkimustieto kertoo, että yhä useammat nuoret italialaiset jatkavat asumista lapsuudenkodissaan. Asiaa on taivasteltu ulkomaita myöten jo vuosikymmeniä, mutta vuoden 2016 pienen notkahduksen jälkeen ilmiö on taas kasvussa.

 

18–34-vuotiaista italialaisista yli 66 prosenttia asuu vanhempiensa luona, kun EU:ssa niin tekee keskimäärin puolet samasta ikäluokasta. Italialaisten miesten kohdalla luku nousee yli 72 prosenttiin.

Erityisen suuri ero muihin maihin on 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka edustajista joka toinen on yhä kotona. Esimerkiksi Suomessa samasta ikäluokasta kotona asuu enää häviävän pieni joukko, alle viisi prosenttia.

Kotona pysytään usein siksi, ettei itsenäistyminen ole työelämän epävarmuuden vuoksi taloudellisesti mahdollista. Sen seurauksena myös perheen perustaminen lykkääntyy. Kun ystäväni Suomessa alkoivat hankkia lapsia noin 27-vuotiaina, Italiassa ensisynnyttäjä on keskimäärin 31-vuotias.

 

Bruno Visentini -säätiön raportin mukaan nuorten taloudellinen itsenäistyminen siirtyy sukupolvi sukupolvelta yhä kauemmas. Tämän päivän italialaislapset voivat sen mukaan odottaa aikuistuvansa vasta lähes 50-vuotiaina.

Saman havainnon on tehnyt Demos-coop-tutkimuskeskus. Se selvitti, että italialaisten mielestä nuoruus loppuu 52-vuotiaana ja vanhuus alkaa vasta 76 vuoden jälkeen.

Italia on Euroopan nopeimmin harmaantuva maa. On siis kenties luonnollista, että koko elämänkaari painottuu entistä enemmän elämän loppupuolelle. Mutta silti: aika lyhyt aika olla aikuisia.

 

Kirjoittaja on Roomassa asuva vapaa toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .