Kolumni: Junan vuosilippu luo illuusion vapaudesta

Sveitsiläinen toimittaja löysi täydellisen toimiston. Hintaan sisältyivät matkat, sähkö, vesi, vessa sekä työpiste. Edullisempaa olisi kaupungista vaikea löytää. Ja bonuksena vielä ravintola kävelymatkan päässä ja alati vaihtuvat maisemat.

Kysessä oli juna.

Mobiilitoimiston mahdollistaa sveitsiläisten identiteetin osaksi kasvanut vuosilippu, General Abonnement eli tuttavallisemmin GA. Kertarysäyksellä maksetulla 3 680 frangin eli noin 3 200 euron lipulla voi ajaa mielin määrin, tunnista ja päivästä toiseen, lähes kaikilla junilla, busseilla, raitoivaunuilla ja järvialueiden laivoilla.

Jos kakkosluokka tuntuu liian rahvaanomaiselta ja kaipaa tilaa ruuhka-aikaan, on myös olemassa ensimmäisen luokan lippu hintaan 5 500 euroa.

Sillä saa leveämmän istuimen, siistimmät kanssamatkustajat ja varta vasten työskentelyyn suunnitellun paikan, jossa netti pelaa paremmin ja lamppu valaisee tietokoneen näppäimistöä. Tarjolla on myös hiljaisia alueita, joissa voi lukea ilman muiden matkustajien älämölöä.

GA on jo 120 vuotta pitänyt yllä illuusiota vapaudesta. Työmatkareissaamisen jälkeen on vaihdettu jalkaan vaelluskengät ja matkalla mietitty mihin junaan ja mille vuorelle tällä kertaa noustaisiin.

Onhan matkat jo maksettu.

Maisemia katsellessa voi vielä vaihtaa suunnitelmia ja jäädä pois kiinnostavalla asemalla menettämättä lipun hinnasta senttiäkään. Valinnan varaa on ristiin rastiin, koko pienen maan alueella, jossa neljässä tunnissa voi matkustaa sen yhdestä päästä toiseen.

Kesä tuo Sveitsiin turisteja, jotka ovat selvästikin kulttuurishokissa asemilla tai raitiovaunujen pysäkeillä lippukoneiden luona. Lipun ostaminen laitteesta ei avaudu ensisilmäyksellä ja toisaalta hinta on uskomattoman suolainen.

Sveitsin julkisen liikenteen käyttäminen ilman minkäänlaista alennusta on kallista puuhaa, eivätkä sveitsiläiset itse tavallisesti normaalihintaisia lippuja hankikaan.

Vuosilipulla hintaa kertyy päivälle noin yhdeksän euroa. Muutaman kolikon kalliimmalla tavallisen tariffin lipulla pääsisin itse hädin tuskin kotoa Zürichin keskustaan ja takaisin.

GA:n edullisuus ja kätevyys vetoaa: sitä käyttää puolisen miljoonaa sveitsiläistä. Vähemmän matkaaville on toisia rajoitetumpia alennusvaihtoehtoja.

Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat kiintyneet vuosilippuun. Sveitsin tiheä julkisen liikenteen verkko, varsinkin kaupungeissa, on johtanut siihen, että yhä harvempi nuori hankkii ajokortin. Joukkoliikenne on halvempi ja vaivattomampi vaihtoehto.

GA on kuitenkin saman uhan alla kuin monet muutkin huokeiksi huomatut palvelut.

Viranomaisten mukaan julkinen liikenne on Sveitsissä liian edullista ja ruuhka-aikojen ylitäysiä junia pitäisi saada kevennettyä.

Yksi vaihtoehto olisi se, että GA:lla matkustaminen olisi rajoitettu tiettyyn määrään matkoja vuodessa. Jos matkat kallistuisivat, siirtyisi osa takaisin yksityisautoiluun ja junissa olisi jälleen tilaa. Tosin se lisäisi entisestään ruuhkia teillä.

Vuosilipun tulevaisuus perinteisessä muodossaan on hutera. GA on silti sveitsiläisille niin tärkeä, että muutoksia tuskin tullaan hyväksymään protestitta. Onhan vaakalaudalla junia rakastavan kansan liikkumisen vapaus.

Kirjoittaja on Sveitsissä asuva vapaa toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .