Kolumni: Kimillä kohta taskut täynnä dollareita

Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin helmikuun lopulle suunniteltua huipputapaamista valmistellaan jo kovaa vauhtia.

Isäntämaan Vietnamin varapääministeri–ulkoministeri Pham Binh Minh on ollut tällä viikolla Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa hiomassa yhteisiä askelmerkkejä paitsi Kimin ja Trumpin myös Kimin ja Vietnamin johtajien tapaamisille.

Ajatus siitä, että Pohjois-Korea voitaisiin nostaa omista synkistä ydinasepöhinöistään iloisen kapitalistisen kilvoittelun tielle – Vietnamin esimerkkiä seuraten – ei ole pelkästään amerikkalaisten toiveunta.

Pohjois-Korean oma kiinnostus Vietnamin talousihmettä kohtaan tuli selväksi jo joulukuussa, kun Pohjois-Korean ulkoministeri Ri Yong Ho teki ensimmäisen huippukokousta valmistelevan matkansa Vietnamiin.

Ri halusi käydä katsomassa muun muassa Vietnamin tärkeintä high tech -puistoa sekä maakuntaa, joka oli kahminut eniten ulkomaisia investointeja.

Vietnam ja Kiina ovat Pohjois-Korealle tärkeitä verrokkivaltioita. Ne ovat likipitäen ainoita maita, jotka ovat onnistuneet yhdistämään sosialistisen komentovaltion ja kapitalistisen tehotuotannon.

Tälle samalle uralle pääseminen on Pohjois-Korean nykyhallinnolle elinehto. Vaihtoehtona on talouden lopullinen romahdus.

Pohjois-Korealla on kaikki edellytykset nousta Aasian seuraavaksi taloustiikeriksi. Maailman kuuliaisin kansa ja todennäköisesti alueen matalin palkkataso tulevat taatusti houkuttelemaan ulkomaisia investoijia.

Kim saa taskunsa täyteen ulkomaista valuuttaa ja kansallekin tippunee jatkossa murusia päämiehen notkuvasta noutopöydästä, koska eihän näännytetty kansa ole niin tehokas.

Ydinaseneuvottelut jäävät Trumpin ja Kimin tapaamisessa todennäköisesti aivan sivuraiteelle, arvioi Harvardin yliopiston Kennedy Schoolin tutkija Viet Phuong Nguyen The Diplomat -lehdelle tekemässään analyysissä.

Mediassa tullaan kyllä puhumaan paljonkin ydinaseiden kitkemisestä, mutta loppujen lopuksi tällä saralla ei synny mitään konkreettista tulosta, koska nyt osapuolet eivät ole yksimielisiä edes siitä, mitä käsite ”denuclearization” (ydinaseiden hävittäminen) käytännössä tarkoittaa, Viet Phuong Nguyen huomauttaa.

Näin ollen neuvotteluissa saatetaankin lopulta tavoitella vain jonkinlaista yhteistä julkilausumaa vihamielisyyksien lopettamisesta Korean niemimaalla, tutkija arvelee.

Täysin selvää hänen mukaansa on se, että Kim hakee neuvotteluista ennen muuta helpotusta Pohjois-Korean taloussanktioihin.

Se vaatinee ainakin sellaisen mielikuvan syntymistä, että neuvotteluissa olisi sovittu jostakin. Trumpkin tarvitsee tällaista mielikuvaa, omaa sisäpoliittista ahdinkoaan helpottaakseen.

Vaikka tulosta ei tulisikaan, neuvotteluilla joka tapauksessa saadaan rikottua Kim Jong-unin pelottavaa eristäytyneisyyttä. Hän on käynyt yli seitsemän vuotta jatkuneen valtakautensa aikana vain Kiinassa ja Singaporessa sekä Etelä-Korean rajalla.

Hanoissa tämä maailmanpolitiikan peräkammarin poika pääsee katselemaan vähän maailmaa ja juuri se voi viedä ydinsodan uhkaa kauemmas paremmin kuin mikään muu.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .