Kolumni: Omaninlahti sopi Trumpin suunnitelmiin

Omaninlahden torstaisen tankkeri-iskujen jäljet johtavat Jemenin huthikapinallisiin ja heidän päätukijaansa Iraniin.

Näin voidaan suurella todennäköisyydellä sanoa, koska huthit ovat iskeneet viime aikoina toistuvasti muun muassa Saudi-Arabian lentokentille ja öljyputkistoihin.

Omaninlahden iskujen tekijäksi on arveltu ”valtiollista toimijaa”. Näin oli myös toukokuussa, kun alueella iskettiin edellisen kerran öljytankkereita vastaan. Tuolloin sabotoiduista neljästä tankkerista kaksi kulki Saudi-Arabian lipun alla.

Nyt iskut eivät kohdistuneet saudialuksiin, mutta Saudi-Arabiasta haettuun metanolilastiin kylläkin.

Edellisestä vakavasta iskusta oli kulunut vain muutamia tunteja. Saudi-Arabian lounaisen Abhan kaupungin lentokentälle jysähti keskiviikkona ohjus, joka aiheutti 26 ihmisen haavoittumisen. Iranin tukemat huthit ottivat vastuun kenttäiskusta omalla Al-Masirah-tv-kanavallaan.

Silti on kiinnostavaa, miten täydellisesti uusimpien iskujen ajoitus osuu yhteen Yhdysvaltain kongressissa paraikaa käynnissä olevan asekauppaväännön kanssa.

Kongressissa oltiin juuri nostattamassa puoluerajat ylittävää vastarintaa presidentti Donald Trumpin suunnitelmille myydä Saudi-Arabiaan ja sen liittolaisille kehittyneimpiä jenkkiaseita yli kahdeksalla miljardilla dollarilla.

Asekauppaa kyseenalaistettiin muun muassa siksi, että se olisi siirtänyt huippuaseiden, esimerkiksi täsmäohjautuvien ohjusten, valmistusta Saudi-Arabiaan – maahan joka tunnetaan laajamittaisista ihmisoikeusrikkomuksista ja hyvin verisestä sodasta Jemenin huthikapinallisia vastaan.

Trumpin hallinto valmisteli kongressin vastustuksen kiertämistä hätätilavaltuuksilla, mille vielä torstaiaamuna lähinnä naureskeltiin, koska amerikkalaisilla tai heidän taloudellisilla intresseillään ei nähty alueella erityistä hätää.

Torstain iskut varmasti vaikuttivat keskustelun suuntaan. Ne tulivat Trumpille kuin tilauksesta.

Huolestuttavinta on se, että torstain kaltaisilla iskuilla saatetaan edistää myös Saudi-Arabian ydinasehaaveita.

Trumpin hallinto on yrittänyt kaikin keinoin ajaa läpi rauhanomaisen ydinteknologian myymistä Saudi-Arabialle, mutta kongressissa vastustus on ollut tähän asti tiukkaa, koska saudit eivät ole suostuneet luopumaan oikeudestaan ydinpolttoaineen rikastamiseen ja ydinjätteen loppukäsittelyyn.

Maa ei ole myöskään suostunut kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n laajennettuun valvontaan.

Tämä kaikki viittaa siihen, että Saudi-Arabia saattaa tavoitella omaa ydinasetta.

Trumpin hallinto vastustanee ajatusta, mutta Iranin kurissa pitäminen voi olla sille vielä tärkeämpää. Siksi: jos Iran etenee omassa ydinohjelmassaan, myös sen arkkiviholliselle saatettaisiin näyttää vihreää valoa.

Trumpin hallinto on jo kahdesti hyväksynyt rauhanomaisen ydinteknologin myynnin Iranille. Jos kongressin linja ei pehmene, jenkkiteknologia saatetaan kierrättää saudeille Etelä-Korean valtiollisen ydinvoimayhtiön kautta, arvioivat James Martin Centerin tutkijat viime viikolla julkisemassaan kirjoituksessa.

Heidän mukaansa eteläkorealaiset ovat jo muuntaneet Westinghousen alkuperäistä ydinvoimalasuunnitelmaa siten, että se ei ole enää amerikkalaiselle ydinteknologialle asetettujen luovutusrajoitusten piirissä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .