Kolumni: Ortegalta katosi vallankumous

Vatikaanin Latinalaisessa Amerikassa olevien työntekijöiden keskusjärjestö CLAR antoi 22. heinäkuuta lausunnon, jonka mukaan Nicara­guan presidentti Daniel Ortega on pettänyt maansa vallankumouksen. Mantereen katoliset kirkot valittavat, että maan hallitus järjestää poliisin ja puolisotilaallisten joukkojen väkivaltaa maan katolisia pappeja ja mielenosoittajia vastaan. Se on johtanut jo yli 350 ihmisen kuolemaan tänä kesänä. Lausunto torjuu hallituksen väitteen siitä, että mielenosoittajat olisivat ”palkattuja terroristeja”.

Maailmalla iloittiin, kun sandinistinen sissiliike syöksi Nicaraguan verisen diktaattorin Anastasio Somozan vallasta vuonna 1979. Ortega oli aluksi jälleenrakennusjuntan johtaja vuoteen 1985 saakka, presidentti vuoteen 1990 asti ja uudelleen presidenttinä vuodesta 2007 alkaen.

Hallitus sai runsaasti kehitysapua, koska tunnettiin sympatiaa maa­reformin, rikkauksien uusjaon ja lukutaitokampanjan ansiosta.

Tapasin Ortegan New Delhissä sitoutumattomien maiden liikkeen konferenssissa vuonna 1983 hänen ollessaan eräs sen valovoimaisimmista tähdistä. Nicaragua herätti toivoa paremmasta tulevaisuudesta koko maanosalle.

Yhdysvaltain sittemmin aloittama salainen sota sandinisti­hallitusta vastaan nostatti maailmalla, myös Suomessa, solidaarisuus­liikkeen.

Ortegan kuva alkoi vähitellen haalistua. Eräs ensimmäisistä sandinistiliikkeen toisinajattelijoista oli katolinen pappi, entinen kulttuuriministeri Ernesto Cardenal. Alkuperäiskansoja ahdisteltiin.

Poliittisia vankeja on nyt useita ja Ortegaa pidetään sekä korruptoituneena että itsevaltaisena.

Venezuelalaisen El Nacional -sanomalehden Miguel Henrique Otero otsikoi pääkirjoituksensa 20. heinäkuuta ”Venezuela ja Nicaragua: murhaajahallitukset” todeten kummankin hallituksen ottaneen strategiakseen tappaa mielenosoittajia pysyäkseen vallassa, missä Kuuban ulko­politiikka niitä tukee. Nyt Nicaraguan hallitus jopa erottaa lääkärit viroistaan, jos he hoitavat loukkaantuneita mielenosoittajia.

Amerikan valtioiden järjestö OAS tuomitsi Nicaraguan hallituksen käyttämän väkivallan 18. heinäkuuta, jolloin sitä tukivat vain Venezuela sekä St. Vincent ja Grenadiinit.

Edes Bolivia ei tukenut, vaan poistui kokouksesta. Ecuador ja monet muut hallitukset äänestivät enemmistön mukana.

Oppositio on vaatinut ennenaikaisia presidentinvaaleja. Ortega saattaa kuitenkin säilyttää asemansa, koska Meksikon 1. joulukuuta virkaan astuva uusi presidentti Andrés Manuel López Obrador on haluton puuttumaan ihmisoikeusongelmiin.

Vastustusta ovat herättäneet oikeuslaitoksen politisointi, Ortegan perheen taloudellisen vallan keskittäminen ja Ortegan puolison Rosario Murillon junailu varapresidentiksi.

Kansainvälistäkin hälyä nosti aikanaan Murillon tyttären Zoilamérican ­tekemä kantelu, jonka mukaan isäpuoli Ortega oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväkseen 11 vuoden ajan.

Tuomioistuimet eivät ottaneet asiaa tutkittavakseen.

Nicaragua kuuluu Latinalaisen Amerikan köyhimpiin maihin. Ortega on sallinut sekä maan että yritysten kohtuullisen yksityisomistuksen ja lievittänyt köyhyyttä. Viime vuosina Nicaraguan hallitus on saanut maanosan mielipidetutkimuksissa jopa suuremman pisteluvun kuin minkään muun maan hallitus.

Kesän 2018 tapahtumat ovat kuitenkin romuttaneet tuon aseman.

Suomella on ollut runsaasti kehitysyhteistyötä Nicaraguassa, missä Suomi lopetti julkisen kehitysavun ja sulki suurlähetystönsä Managuassa vuonna 2013. Monilla siellä toimineilla suomalaisilla on kokemuksista mieluisia muistoja.

Kirjoittaja on suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .