Kolumni: Puhe kansakunnalle näytti Donald Trumpista puolen, jota ei ole usein nähty

Tilanne on vaikea. Olet ajanut liittovaltion hallinnon alas pitäessäsi jääräpäisesti kiinni keskeisimmästä vaalilupauksestasi. Poliittinen oppositio on tarjonnut useita kompromisseja, mutta et ole antanut periksi, vaan vaadit saada kaiken.

Lopulta kansalaismielipide kääntyy sinua vastaan, oppositio voittaa ja sinä et käytännössä saa yhtään mitään. Välittömästi tämän jälkeen pääset / joudut menemään voittajien eteen pitämään vuoden merkittävintä puhetta. Kysymys kuuluu: oletko sovitteleva vai uhmakas?

Tällainen tilanne oli edessä presidentti Donald Trumpilla, kun hän keskiviikkoaamuna Suomen aikaa piti kansakunnan tilaa käsittelevän puheen Yhdysvaltain kongressissa. Vuotuinen puhe oli nyt poikkeuksellisen suuren mielenkiinnon kohteena sillä sitä edelsi maan historian pitkäkestoisin hallinnon sulku. Lisäksi demokraattien voitto välivaaleissa muutti kongressin valtatasapainoa presidentille epäsuotuisaksi.

Tässä tilanteessa Trump löysi itsestään harvoin nähdyn puolen ja otti sovittelevan linjan. Yhdysvaltain poliittinen päätöksentekokoneisto on ollut varsin tehoton viime vuosina ja sen toimintakyvyn palauttaminen edellyttää puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Trumpin puhe palveli tarkoitusta.

Presidentti oli rakentanut puheensa taitavasti, tasapainoillen päättäväisyyden ja yhteistyön välillä. Hän loi Thomas Jeffersonin ja John F. Kennedyn kaltaisen aloituksen todetessaan ”agenda, jonka esittelen ei ole sen enempää demokraattien kuin republikaanien agenda vaan Amerikan kansan.”

Tämä oli suora kehotus molemmille puolueille unohtaa ristiriidat ja työskennellä kansalaisten puolesta eikä yhden puolueen.

Puheen alussa presidentti luetteli hallintonsa suurimpia saavutuksia, keskittyen lähinnä talouteen ja työllisyyteen.

Kädenojennuksena demokraateille voidaan pitää presidentin mainintaa, miten kongressissa on historiallisen paljon naisedustajia, tämä palkittiin rytmikkäillä ”USA, USA USA!” -huudoilla.

Yhteistyötarjousten jälkeen esiin nousi perinteisempi Donald Trump, kun hän ryhtyi puhumaan suoraan republikaaneille ja heidän ydinkannattajilleen.

Demokraattileirissä kuului kohahdus, kun presidentti linjasi aborttioikeuden rajoittamisen puolesta. Oli groteskia, miten miespuoliset edustajat osoittivat suosiotaan presidentille, samalla kun naispuoliset edustajat kuuntelivat tyrmistyneinä heidän perusoikeuksiensa rajoittamista.

Presidentin tiedetään henkilökohtaisesti suhtautuvan aborttiin varsin liberaalisti, mutta republikaanien konservatiivisten kannattajien johdosta hän joutuu vetämään tiukkaa linjaa. Hän pystyy myös saattamaan rajoitukset voimaan, sillä Neil Gorsuchin ja Brett Kavanaughn nimitykset korkeimpaan oikeuteen ovat vahvistaneet konservatiivista enemmistöä.

Lopussa presidentti jälleen palasi yhteistyön tielle, puhui amerikkalaisista arvoista ja keskittyi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Jälkimmäisessä puolueet saavuttavat helpoiten yhteisymmärryksen, joten sen sijoittaminen puheen loppuun oli strategisesti järkevää.

Toki tähänkin kohtaan liittyi kyseenalaisia linjauksia demokraattien näkökulmasta, kuten maininta Jerusalemin tunnustamisesta Israelin pääkaupungiksi sekä INF-sopimuksesta irtaantuminen.

Lopussa Trump totesi, miten hänen kaudellaan Yhdysvallat ei tule pyytämään anteeksi kansallisen turvallisuuden vahvistamista, johon myös INF-sopimuksesta irtaantuminen tähtää. Rivien välissä oli luettavissa suora haaste Kiinalle ja Venäjälle asevarustelukilpaan.

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselle.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .