Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Ympäristöjärjestöt ja media soittavat hälytyskelloja Amazonin sademetsissä usein laittomilla hakkuualueilla raivoavista tulipaloista, joiden sytyttämisestä ei rangaista. Brasilian äärioikeistolainen, sotilasdiktatuureja ihaileva populistipresidentti Jair Bolsonaro pitää metsän tuhoutumista tervetulleena.

Jos Amazonin sademetsät tuhoutuvat, maailman sateet, tuulet ja jopa Golf-virta muuttuvat, eikä kiihtyvää ilmastonmuutosta enää voida ehkäistä. Amazonin muututtua savanniksi Atlantin valtamerellä syntyvät sateet eivät enää pääse Andivuorille synnyttämään Etelä-Amerikan suuria jokia. Metsien hävittäminen lopettaa ne sateet, joiden tulisi kastella sademetsään raivattavia soijapeltoja. Bolsonaro, kuten hengenheimolaisensa Donald Trump, ei kuuntele tutkijoita, vaan sulkee ja rajoittaa niin tutkimusyksiköitä kuin luonnonsuojeluvirastoja ja erottaa niiden johtajia.

 

Maailmankansalaisten nettijärjestö Avaaz on jo jättänyt Brasilian parlamentille miljoonan allekirjoituksen vetoomuksen, jossa vaaditaan kieltämään kaikki sademetsien tuhoaminen. Mitä muuta me suomalaiset voimme tehdä?

Suomen tulee vastustaa EU:n ja Mercosurin jo allekirjoitetun vapaakauppasopimuksen voimaanastumista siihen saakka, kunnes Brasilia lopettaa sademetsien tuhoa­misen. WWF kehottaa välttämään tropiikissa tuotettua lihaa. Norjan kalastusteollisuudessa lohille syötetään brasilialaisia soijapapuja. Kuluttaja voi kieltäytyä ostamasta tai syömästä tuotetta, kunnes norjalaiset tekevät selväksi, etteivät enää käytä maaperää ja elonkirjoa tuhoavilla myrkyillä kasvatettua brasilialaista soijaa. Brasilian maatalouden on juuri kerrottu tappaneen jopa puoli miljardia mehiläistä. Ilman mehiläisiä ei ole kestävää ravinnontuotantoa.

 

Bolsonaron mielestä alkuperäiskansojen suojelualueet on syytä lopettaa ja näiden kansojen perinteiset elämäntavat syrjäyttää. Kyläpäälliköitä on murhattu ja kyliä hävitetty ilman seuraamuksia tekijöille. Edessä voi olla kymmenien ympäristöään syvällisesti tuntevien alkuperäiskansojen kulttuurien romahdus.

Brasiliassa tuhottiin vuonna 2018 kaikkiaan 1,3 miljoonaa hehtaaria metsiä. Bolsonaron tultua presidentiksi tammikuussa 2019 tuhot ovat jo kasvaneet yli 80 prosenttia. Jopa lentokoneilla levitetään kasvimyrkkyjä lehvästön tappamiseksi ja sen jälkeen tuikataan kuivuneet puut tuleen. Vuosina 2002–2018 Brasiliassa murhattiin enemmän ympäristöaktivisteja kuin missään muussa maailman maassa, ja tämäkin tahti kiihtyy.

Brasilian sademetsissä elää 10–15 prosenttia maapallon kaikista maalla elävistä lajeista, jotka lähes kaikki ovat välttämättömiä näiden monimutkaisten elämän verkostojen ylläpitämiselle.

 

Maailmassa järjestetään 20.–27. syyskuuta ilmastokampanja, jossa myös pyritään kiinnittämään huomiota elonkirjon tuhoutumiseen.

Ilman monimuotoisuutta maan päällä, maaperässä ja vesistöissä ei voida estää maapallon muuttumista elinkelvottomaksi, missä tilassa jo lähes ollaan niin Irakissa kuin Syyriassa, Välimeren muissakin rannikkomaissa, Intiassa, Pakistanissa ja Kiinassa sekä pian myös osissa Keski- ja Pohjois-Amerikkaa.

Tuhoisat tulipalot, merenpinnan nousu, tulvat, hirmumyrskyt ja lämpötilan äkilliset muutokset voivat aiheuttaa kokonaisvaikutuksia, joiden kustannukset tulevat suuremmiksi kuin maiden bruttokansantuotteet. Myös niihin kustannuksiin nähden, joilla tuhot voitaisiin estää – jos vain olisi poliittista tahtoa.

 

uuuu

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .