Kolumni: Trump pisti jo yhden kiinalaisjätin polvilleen

Presidentti Donald Trumpin hallinnon silmätikuksi joutunut kiinalainen teknologiajätti Huawei on kieltämättä toimija, joka nostattaa ihokarvat pystyyn.

Yhtiön yhteyksistä Kiinan valtiolliseen vakoiluun ei ole kiistattomia näyttöjä, mutta yksinomaan se, että 95 miljardin euron liikevaihtoa pyörittävän yhtiön omistajat ovat hämärän peitossa, viittaa läheiseen kytkyyn Kiinan hallituksen kanssa.

Virallisesti kiinalaisyrityksen omistavat sen kymmenettuhannet työntekijät ammattiyhdistystensä kautta. Ainoa muu omistaja on yhtiön perustaja Ren Zhengfei, 74, jolla kerrotaan olevan 1,42 prosenttia osakkeista.

Työntekijöiden omistajan ääni ei kuitenkaan kuulu Huawein käytävillä. Yhtiön hallinto on sen sijaan järjestetty aivan Kiinan kommunistipuolueen mallin mukaisesti, väittää New York Times.

Ren Zhenfei on Kiinan kansanarmeijan entinen insinööri, jolla oli merkittävä rooli armeijan oman viestintäverkoston kehittämisessä. Kun hän eläköityi 80-luvulla armeijasta, hän aloitti digitaalisiin puhelinkeskuksiin liittyvän liiketoiminnan vain 3 000 dollarin alkupääomalla.

Se riitti hyvin, koska kriittinen kehitystyö tapahtui Kiinan hallituksen salaisella rahoituksella, väittävät amerikkalaislähteet.

Tämä taloudellinen napanuora on mahdollisesti edelleenkin olemassa ja juuri se hiertää amerikkalaisia. Kilpailu ei ole reilua, jos valtion rooli ei ole näkyvä.

 

Huawein nousua maailman johtavaksi verkkolaitteiden toimittajaksi on seurattu huolestuneena jo vuosien ajan. Intia ilmoitti jo vuonna 2009, että se rajaa Huawein pois tietyistä hankkeista vedoten yhtiön johdon armeija- ja puoluekytkyihin.

Yhdysvalloissa hallituksen virallinen raportti luokitteli Huawein ja toisen kiinalaisen telejätin ZTE:n ”potentiaalisiksi turvallisuusuhiksi” vuonna 2012.

Vastakkainasettelu kärjistyi vuonna 2017, kun amerikkalainen puolijohde- ja televiestintälaitevalmistaja Qualcomm joutui ”vihamielisen valtausyrityksen” kohteeksi.

Trumpin hallinto tuli väliin vedoten kansalliseen turvallisuuteen. Singaporesta tulleen valtausyrityksen taustalla nähtiin kiinalaisten telejättien intressit, sillä ne olivat – ja ovat edelleen – riippuvaisia Qualcommin tuotteista. Kauppa olisi toteutuessaan vienyt amerikkalaisten keskeisen valttikortin.

Kauppasota levisi myös suomalaisten kännyköihin 

Nyt Huawei on amerikkalaisyritysten osto- ja myynti­boikotissa. Strategian riski on siinä, että kiinalaisyhtiö tulee varmasti kiihdyttämään tuotekehitystään, eikä kohta välttämättä enää tarvitse amerikkalaisten komponentteja.

Trumpin hallinto päätti kuitenkin toimia – mahdollisesti siksi, että aiempi vastaava operaatio telejätti ZTE:tä vastaan päättyi amerikkalaisten voittoon.

Amerikkalaista teknologiaa laittomasti Iraniin ja Pohjois-Koreaan vienyt kiinalaisyhtiö myöntyi viime kesänä paitsi maksamaan miljardin euron sakot myös erottamaan koko ylimmän johtonsa.

ZTE:llä ei lopulta ollut muita vaihtoehtoja, koska sen koko liiketoiminta oli vaakalaudalla sen jälkeen kun älypuhelimiin ei saatu enää Qualcommin prosessoreita, Androidin ohjelmistoja eikä Googlen mobiilipalveluja. Tehtaita suljettiin ja ZTE:n markkina-arvosta katosi miljardeja euroja.

Lähikuukaudet näyttävät, pureeko tämä taktiikka Huaweihin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .