Koronakriisi osoittanut EU:n strategisen autonomian merkitsevän muutakin kuin puolustuskykyä – Upin tutkijan mukaan kriisi vaatisi Euroopalta "älykästä globalisaatiota"

Koronakriisi on paljastanut Euroopan maiden riippuvuuden maailmanlaajuisista tuotantoketjuista ja haavoittuvuuden niiden häiriintyessä. Tämä on näkynyt muun muassa osin kaoottisena kilpajuoksuna terveydenhoidossa käytettävien suojaimien hankkimiseksi, erityisesti Kiinasta.

Pandemia on kiihdyttänyt ja laajentanut keskustelua Euroopan strategisesta autonomiasta, jossa on usein keskitytty eurooppalaisen puolustuskyvyn kehittämiseen ja riippuvuuden vähentämiseen Yhdysvalloista. Koronakriisi kuitenkin osoitti, että myös maailmanlaajuisiin taloudellisiin riippuvuuksiin sisältyy riskejä EU-kansalaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.

–  Hankintaketjujen sekasorto laukaisi keskustelun siitä, pitäisikö EU:n strategista autonomiaa parantaa palauttamalla teollisuutta Eurooppaan ja minimoimalla EU:n riippuvuus maailmankaupasta, kirjoittaa johtava tutkija Niklas Helwig tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin kommenttipaperissa.

Hänen mukaansa esimerkiksi Ranskasta on kuultu vaatimuksia rohkeista toimista ja EU:n "teollisen suvereniteetin" edistämisestä tukemalla eurooppalaisia yrityksiä strategisilla aloilla. Kiinan-kaupasta riippuvaisemmassa Saksassa taas on oltu varovaisempia.

–  Saksalaispoliitikot ja asiantuntijat pelkäävät, että laajempi irtaantuminen Kiinasta voisi kostautua, sillä Euroopan teollisuus on jatkossakin riippuvainen tuonnista, ja vastatoimet voivat vahingoittaa vientimarkkinoita, Helwig kirjoittaa.

"Kauppaa Kiinaan ei ole varaa vähentää"

Helwigin mukaan Euroopan strategisen autonomian lisääminen ei merkitse globalisaation pysäyttämistä tai liittolaissuhteista irtautumista. Sen sijaan erilaisten riippuvuuksien hyötyjä ja haittoja tulee punnita niin, että yhteistyö ja keskinäisriippuvuus ovat sopivassa tasapainossa.

–  Taloudessa unionilla ei ole varaa vähentää merkittävästi kauppaa Kiinan kanssa. EU saattaa lisäksi olla myöhässä osaamisen kehittämisessä tietyillä nousevan teknologian aloilla.

Pandemian kaltaisen terveyskriisin tapauksessa monet asiantuntijat ovat Helwigin mukaan sitä mieltä, ettei strategisesti tärkeiden toimialojen "kotiuttaminen" takaisin Eurooppaan ole realistista.

–  Sen sijaan he suosittelevat tavarantoimittajien hajauttamista ja strategisten varmuusvarastojen kehittämistä. Monipuolistaminen ja kestokyky – ei siis täysi riippumattomuus – ovat avainsanoja strategisen autonomian lisäämiseksi näinä aikoina.

Helwigin mukaan ratkaisuja voi olla järkevämpää etsiä aluksi EU-tasolla ennen kuin jäsenmaat ryhtyvät itsenäisesti investoimaan omaan tuotantoon ja varmuusvarastoihin. Lääketarvikkeiden hankintaketjujen osalta komissiolle voisi jopa antaa toimivaltuuksia puuttua tilanteeseen, jossa jäsenmaat ovat liian riippuvaisia ulkopuolisista toimittajista.

Synkissä arvioissa pandemia voi heikentää Euroopan strategista autonomiaa, kun eurooppalaisista yrityksistä tulee ulkopuolisille houkuttelevia valtauskohteita ja talousvaikeudet saavat eurooppalaiset maat laskemaan puolustusmenojaan.

–  Kriisi tarjoaa silti tilaisuuden EU:lle tavoitella älykästä globalisaatiota. Siihen kuuluu Euroopan teollisuuden vahvistaminen tarvittaessa, toimitusten hajauttaminen aina kun mahdollista ja suhteiden säilyttäminen kumppaneihin, Helwig arvioi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.