Maahanmuuttokysymys voi kaataa Hollannin hallituksen: moni ongelma katoaisi, jos tulijat vain saataisiin palkkatyöhön

Hollanti äänesti keskiviikkona aluevaaleissa, jotka saattavat johtaa maan nykyisen keskustaoikeistolaisen hallitusrintaman murtumiseen. Tämä johtuu siitä, että nyt valittavat alueparlamentit valitsevat maalle myöhemmin uuden senaatin eli parlamentin ylähuoneen.

Oikeistopopulisteille odotettiin vaaleissa kaikkien aikojen parasta tulosta. Esimerkiksi uutistoimisto Reuters arvioi, että hallitus on tämän seurauksena menettämässä enemmistönsä senaatissa. Enemmistö on nyt yhden paikan varassa.

Maahanmuuttokysymys on heilutellut Hollannin politiikkaa jo kauan. Maa sai ensimmäiset suuret maahanmuuttoaaltonsa jo 1960- ja 70-luvuilla, mutta vastakkainasettelulle ei näy loppua.

Vihanpito näyttää nousevan pintaan erityisesti vaalien alla. Esimerkiksi vuoden 2002 parlamenttivaaleissa populistijohtaja Pim Fortuyn ammuttiin vain yhdeksän päivää ennen vaaleja. Utrechtin maanantainen raitiovaunuisku ei tullut tässä suhteessa yllätyksenä.

Viime viikolla oli tapaus, jossa kokonainen kaupunki jouduttiin eristämään usean päivän ajaksi väkivaltaisten yhteenottojen vuoksi.

Tapahtumat Urkin pikkukaupungissa alkoivat vyöryä maanantai-iltana 11. maaliskuuta, kun noin sadan hollantilaisnuoren joukko marssi paikallisen marokkolaisperheen talon edustalle huutamaan oikeistopoliitikko Geert Wildersin nimeä ja ampumaan ilotulitusraketteja, kertoo Hollannin valtalehti De Telegraaf.

Protesti – jonka motiiveista on erilaisia versioita – kohdistui perheen 18-vuotiaaseen poikaan. Hyökkäyksen lopputulos oli se, että kaikkiaan kolme marokkolaisperheen jäsentä sai lieviä vammoja.

Tästä nousi some-myrsky Hollannin marokkolaisyhteisön sisällä. Urkiiin alettiin mobilisoida vastaiskua, mutta poliisi otti nopeasti kaupungin sisääntuloväylät hallintaansa siten, että kaikki epäilyttävät ajoneuvot käännytettiin takaisin.

De Telegraafin mukaan Urkin poliisisaarto jatkui vielä seuraavana viikonloppunakin. Yksinomaan perjantai-iltana kaupungin sisääntuloväylällä käännytettiin yli 50 autoa. Neljä tulijaa pidätettiin aseiden hallussapidon vuoksi.

Wildersin vapauspuolue on kiistänyt kaikki kytkynsä tapahtumiin. Wilders oli vieraillut kaupungissa mellakoita edeltäneellä viikolla.

Urkin tapahtumat kertovat laajemmista ongelmista. Kalastuselinkeinostaan tunnettu Urk ei edes kuulu niihin 40 ”ongelmalähiöön”, jotka Hollannin asuntoministeriö jo vuonna 2005 nimesi.

Maanantain raitiovaunuiskijän Gökmen Tanisin asuinalue, Utrechtin Kanaleneiland, sen sijaan kuuluu juuri näihin alueisiin. Kaupunginosa on pääosin turkkilaisten ja marokkolaisten asuttama: etnisiä hollantilaisia on vain pieni vähemmistö.

Tällaisilla alueilla ongelmat lähtevät kumuloitumaan, kun ihmisillä ei ole töitä, eikä välttämättä paljon muitakaan kontakteja ympäröivään yhteiskuntaan.

Nimenomaan työelämän ulkopuolelle jääminen on iso ongelma. Hollannin tilastokeskuksen Centraal Bureau voor de Statistiekin uunituoreiden lukujen mukaan marokkolaisväestön työllisyysaste oli viime vuonna – pitkän kasvukauden jälkeen – edelleen vain 57 prosenttia.

Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi marokkolaisilla on kantaväestöön verrattuna noin viisinkertainen riski syyllistyä rikoksiin. Toisen polven marokkolaisilla riski oli jopa kahdeksankertainen, ilmenee valtiollisesta raportista (Annual Raport on Integration, 2016).

Turkkilaisten tilanne oli parempi: rikoksiin syyllistymisriski oli noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna.

404 459:stä Hollannin turkkilaisista kuitenkin vain noin 187 000 oli viime vuonna palkkatyössä. 396 539:sta Hollannin marokkolaisesta palkkatöissä oli noin 153 000.

Luvut ovat heikkoja siihen nähden, että maan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 3,6 prosenttia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .