Maailmalla leviävät valeuutislait saavat ihmisoikeusjärjestöjen tuomion – "valheiden" kieltäminen usein vain erilaisten mielipiteiden tukahduttamista

Oikeasta totuudesta irrottautuneiden ”valeuutisten” torjunnasta on tulossa uusi globaali trendi. Esimerkiksi Venäjä ilmoitti viime viikolla perustavansa julkisen datapankin, johon kootaan liikkeellä olevia valeuutisia.

Venäjän sensuuriviranomaisen Roskomnadzorin sivuston yhteyteen tulevaan tietopankkiin kootaan valejuttujen otsikot ja niiden kirjoittajien nimet. Jos juttu ei katoa sen julkaisseelta sivustolta, sivusto blokataan, kertoo Moscow Times.

Roskomnadzor on myös ilmoittanut ”epäluotettavien uutislähteiden” rekisterin perustamisesta. Toimenpiteet nojaavat Venäjän uusiin lakeihin, jotka kieltävät paitsi ”valeuutiset” myös ”räikeästi epäkunnioittavan puheen” vallanpitäjiä kohtaan.

Venäjän ulkoministeriöllä on ollut jo kaksi vuotta käytössä oma valeuutisten torjuntasivusto, väittää Moscow Times. Juttuja on julkaistu esimerkiksi siten, että niiden näyttökuvien päälle on isketty punainen leima, jossa lukee sana ”valetta”.

Valeuutisia jahdataan yhä kiihtyvällä tahdilla myös Aasiassa ja Afrikassa. Singapore hyväksyi toissa viikolla oman valeuutislakinsa, jonka tarkoituksena on suojella kaupunkivaltion ”sisäistä vakautta, kansallista turvallisuutta ja hyvä suhteita muihin maihin”.

Lain mukaan Facebookin, Twitterin muiden sosiaalisen median jättiläisten on jätettävä ”varoitus” sellaisen tekstin yhteyteen, jonka Singaporen viranomaiset luokittelevat valheelliseksi. Joissain tapauksissa teksti on poistettava välittömästi.

Jos yhtiöt eivät toimi, ne voivat saada jopa miljoonan Singaporen dollarin (651 000 euron) sakot, väittää CNN. Valeuutisen tekijää uhkaa maksimissaan 10 vuoden vankeusrangaistus.

Kriitikoiden mukaan laki tulee johtamaan siihen, että some-yhtiöt siivoavat Singaporea koskevilta sivuiltaan kaikki vähänkin poikkipuoliset lausunnot.

– Laki antaa Singaporen viranomaisille rajattomat oikeudet tukahduttaa näkökannat, jotka eroavat heidän omistaan, toteaa Amnesty Internationalin Kaakkois-Aasian aluejohtaja Nicholas Bequelin uutistoimisto AFP:lle.

– Se kriminalisoi vapaan puheen (...) antamatta minkäänlaista todellista määritelmää sille, millä kriteereillä juttu voidaan määritellä ”todeksi” tai ”valheeksi” tai ”harhaanjohtavaksi”.

Bangladeshissa ollaan samassa jamassa. Maa hyväksyi viime syyskuussa uuden digiturvallisuutta koskevan lain, jonka 25. pykälä mahdollistaa kolmen vuoden vankeusrangaistuksen ”aggressiivisen tai pelottavan” informaation jakamisesta. Sitä ei määritellä millään tavalla, mikä on aggressiivista tai pelottavaa informaatiota.

Lain 31. pykälä puolestaan mahdollistaa jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen informaatiosta, joka ”raunioittaa yhteisön harmonian tai luo epävakautta tai epäjärjestystä tai aiheuttaa häiriötä tai häiriön uhkaa lailliseen järjestykseen”. Suomeksi sanottuna: mikä tahansa teksti voidaan nostaa tikun nokkaan.

– Vihapuheen liian lavea määritelmä mahdollistaa lain mielivaltaisen ja loukkaavan soveltamisen ja luo vastenmielistä pelon ilmapiiriä keskusteluihin, jotka liittyvät väestöryhmiin ja uskontoihin, kommentoi Human Rights Watch Bangladeshin lakia.

Myös Afrikan sananvapauden rippeitä ajetaan alas uusilla termeillä. Esimerkiksi Egypti hyväksyi maaliskuussa erittäin tukahduttavan valeuutislain.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .