Marokko ajaa Eurooppaan pyrkiviä ahtaalle EU:n tuella, yhä useampi valitsee vaarallisemman reitin Kanariansaarille – "Ihmiset eivät lopeta lähtemistä"

Mustafa kurkistaa metsän siimeksestä läheiselle autotielle. Kun poliiseja tai sotilaita ei näy, hän viittoo ystävilleen Ahmedille ja Omarille, että reitti on selvä. Teinipojat laskeutuvat jyrkän rinteen alas tienvarteen, missä ohi ajavat autoilijat antavat heille joskus vettä, vähän syötävää tai muutaman kolikon.

Kolmikolta vei kaksi vuotta matkustaa kotimaastaan, länsiafrikkalaisesta Guineasta tänne, 3  000 kilometrin päähän Marokon rannikolle. He eivät kuitenkaan vielä ole perillä. Lähellä, mutta moninkertaisen ja monimetrisen piikkilanka-aidan takana häämöttää Ceuta, Espanjan erillisalue ja Afrikan ja Euroopan maaraja.

Vuosien mittaan tuhannet ihmiset ovat yrittäneet ylittää rajan Ceutaan tai sen sisarkaupunki Melillaan, joka sijaitsee idempänä Marokon rannikolla. Valtaosa epäonnistuu ja moni loukkaantuu, vakavastikin. Vaaroista huolimatta pojat eivät aio luovuttaa.

–  Meille ei ole Guineassa mitään tekemistä. Päätimme lähteä, koska haluamme paremman tulevaisuuden, 17-vuotias Omar kertoo.

Veneitä estetään lähtemästä, ihmisiä kuljetetaan sisämaahan

Marokko on viime aikoina kiristänyt rajavalvontaansa EU:n miljoonatuella. Poikien lailla metsässä piileskelevät ihmiset kertovat, että Ceutan ja Melillan rajojen vahvistamisen lisäksi Marokko estää siirtolaisveneitä lähtemästä rannikoltaan ja rahtaa ihmisiä sisämaahan.

Espanjan viranomaisten mukaan Marokosta Manner-Espanjaan laittomin keinoin saapuneiden ihmisten määrä putosikin tammikuussa yli 70 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Osittain ilmiö vaikuttaa kuitenkin vain siirtyneen toisaalle. Marokon-reitin vaikeutumisen jälkeen merireitti Afrikasta Kanariansaarille on jälleen vilkastunut.

Espanjan viranomaisten mukaan saarille saapui tammikuussa laittomasti yli 700 ihmistä, kun vuosi sitten saapujia oli vain 40. Luvut ovat vielä kaukana 2000-luvun huippuvuosista, jolloin puhuttiin jopa kymmenistätuhansista tulijoista vuodessa. Huolena kuitenkin on, että vaarallinen reitti kasvattaa suosiotaan entisestään kevään edetessä.

Viranomaisten varautumista arvostellaan

Merimatkoista tekee entistä pidempiä ja siten vaarallisempia se, että nykyään monet lähtevät liikkeelle Mauritaniasta tai Senegalista Marokon sijaan. Marokosta Fuerteventuran saarelle on lyhyimmillään noin sadan kilometrin matka, Mauritanian rannikon pohjoisimmasta kulmasta Gran Canarian eteläkärkeen liki 800 kilometriä.

–  Reittien sulkeminen johtaa aina toisten, vaarallisempien reittien aktivoitumiseen, kuten tämän Atlantin-reitin -- ihmiset eivät lopeta lähtemistä, sanoi Caminando Fronteras -ihmisoikeusjärjestön tiedottaja Helena Maleno espanjalaiselle Efe-uutistoimistolle.

Arvostelijoiden mukaan Espanjan viranomaisten olisi pitänyt osata ennakoida tilanne ja lisätä saarille kapasiteettia siirtolaisten vastaanottamiseen. Espanjalaislehti El Pais ihmetteli kuun alussa, miten saaret, joilla käy yli 12 miljoonaa ulkomaalaista turistia vuodessa, eivät selviä 3  000 siirtolaisen majoittamisesta. Lehden mukaan tulijoille ei esimerkiksi riitä tarpeeksi ruokaa ja heitä on majoitettu asuntoihin, joissa ei ole juoksevaa vettä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.