Muinaiseläimet tekevät paluuta ikiroudan alta – Harvardin yliopiston tutkijaryhmä on jo pitkällä "hybridimammutin" luomisessa

Siperian ikiroudan sulaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, mutta muinaiseläinten tutkijoilla on juhlat: jatkuvasti lisääntyvät routasortumat tuovat esiin yhä enemmän ja yhä paremmassa kunnossa olevia eläimiä jopa kymmenien tuhansien vuosien takaa.

Esimerkiksi viime elokuussa uutisoitiin toistaiseksi täydellisimmin säilyneen muinaishevosen löytymisestä Batagaikan sulamiskraatterista Itä-Siperiasta. Parikuukautinen varsa oli kuollut yli 30000 vuotta sitten todennäköisimmin mutavyöryn alle, ja jäänyt siten säilymisen kannalta ihanteellisiin hapettomiin olosuhteisiin.

Batagaikasta on tehty useita muinaiseläinlöytöjä. Kilometrin levyinen ja sadan metrin syvyinen kraatteri leviää jopa 30 metrin vuosivauhdilla sitä mukaa kun jää sulaa alta. Sulaminen alkoi jo 60-luvulla, kun alueen metsät hakattiin pois ja niiden varjostava vaikutus katosi.

 

Toinen paleontologien aarreaitta sijaitsee läheisen Tirehtjah-joen rantapenkereillä, josta on myöskin tehty useita löytöjä aivan viime vuosina.

Viime viikolla kerrottiin hyvin suurikokoisen, noin 40-senttisen muinaissuden pään löytymisestä läheltä paikkaa, josta löydettiin pari vuotta sitten täydellisesti säilyneitä luolaleijonan pentuja.

Siististi kuin veitsellä irti leikattu suden pää on noin 40 000 vuoden takaa ja ikäänsä nähden hämmästyttävän hyvässä kunnossa: eläimen turkki, iho, hampaat ja jopa aivokudos ovat säilyneet lähes vahingoittumattomina.

Löytö on ainutlaatuinen, koska tähän asti kaikki viime jääkautta edeltävät susilöydökset ovat olleet joko poikasia tai pelkkiä luulöydöksiä.

– Nyt meillä on ensimmäistä kertaa aikuisen suden pää pehmytkudoksineen ja loistavassa kunnossa olevine aivoineen, vahvisti Jakutian tiedeakatemian johtava paleontologi Albert Protopopov.

Suden dna-näytteet on lähetetty Ruotsiin analysoitaviksi. Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi se, pystyikö jättisusi lisääntymään tavallisten susien kanssa ja löytyykö sen geenistöstä selittäviä tekijöitä lajin katoamiselle.

 

Siperian sukupuuttoon kuolleista lajeista erityisesti villamammutin dna tunnetaan jo hyvin. Osa tutkijoista haaveileekin eläimen palauttamisesta pohjoisen aroille.

Tämä olisi mahdollista käytännössä siten, että mammutin lähimmän elävän sukulaisen Aasian norsun dna:ta muokattaisiin mammutin dna:n suuntaan. Näin eläin saisi mammuttimaisia piirteitä kuten esimerkiksi pitkän tiheän karvapeitteen ja lämpöä eristävän rasvakerroksen.

Muokkaaminen voisi onnistua nykyaikaisella CRISPR-Cas9-geeniteknologialla. Samaa teknologiaa käytettiin viime syksynä ensimmäistä kertaa ihmisen geeniperimän rukkaamiseen, kun kiinalaistutkija He Jiankui poisti koeputkilapsen dna:sta hiv-tartunnan mahdollistavan geenin.

Aasian norsun ja mammutin geeniperimä on 99,4-prosenttisesti sama, joten onnistumisen mahdollisuuksia on. Pisimmällä ”hybridivillamammutin” luomisessa on Harvardin yliopiston villamammutin palautusohjelmaa johtava genetiikan professori George Church, joka on jo onnistunut siirtämään mammutin geenejä laboratoriossa kasvatettuihin norsun soluihin. Kokeista kerrottiin tiedelehti Naturessa maaliskuussa 2015.

Hybridisolun luomisesta on kuitenkin vielä pitkä matka kokonaisen mammutin luomiseen. Churchin mukaan solujen tuottamista seuraa mammutin eri kudosten tuottamiseen liittyvät kokeet, jotta nähdään tuotetaanko oikeita piirteitä. Vasta sen jälkeen voidaan yrittää kokonaisen eläimen luomista. Ensimmäisiä hybridieläimiä ei eettisistä kasvateta norsujen sisällä vaan laboratorioihin luotavissa keinokohduissa.

 

Villamammuttia on yritetty palauttaa henkiin myös suoraviivaisemmalla keinolla eli kloonaamalla mammuttien soluja, mutta tulokset ovat olleet toistaiseksi vaatimattomia.

Japanilaisen Kindain yliopiston tutkija Kei Miyamoto kertoi tänä keväänä uutistoimisto AFP:lle saaneensa 28 000 vuotta vanhan mammutin solut osittain henkiin. Miyamoto sijoitti mammutin solujen tumia tyhjennettyihin hiiren munasoluihin. Osassa munasoluista alkoi käynnistyä niitä prosesseja, mitkä tyypillisesti edeltävät solunjakautumisen käynnistymistä. Varsinaista solunjakautumista ei kuitenkaan saatu käyntiin.

CRISPR-Cas9-geeniteknologian kehittäjiin kuuluvan George Churchin mukaan suoraviivaiset kloonauskokeet ovat tuhoon tuomittuja, koska parhaimminkin säilyneen mammutin solujen dna on niin huonossa kunnossa, ettei sitä voi käyttää sellaisenaan.

Tuho johtuu Churchin mukaan kosmisesta säteilystä, mille myös ikiroudassa olleet eläimet ovat altistuneet. Siksi ainoa vaihtoehto on dna:n keinotekoinen kokoaminen niistä ehjistä jaksoista mitä tutkimuksen avulla löydetään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .