Putinille räätälöidään jo uutta mahtiasemaa: valtioliiton johtajuus kutsuu

Venäjää koko 2000-luvun johtaneen Vladimir Putinin arvellaan jäävän maansa tosiasialliseksi johtajaksi myös sen jälkeen kun hänen neljäs presidenttikautensa päättyy vuonna 2024.

Putinilla ei ole varaa vetäytyä vallasta, koska todellinen vallanvaihdos voisi johtaa hänen valtakautensa tapahtumien uudelleenarviointiin, mikä uhkaisi paitsi Putinia myös hänen lähipiiriään.

Yhtenä vaihtoehtona kellutetaan nyt ajatusta Putinin nousemisesta Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton johtajaksi, kirjoittaa talouslehti Vedomostin perustajiin kuuluva tunnettu venäläisjournalisti Leonid Bershidsky.

Bershidskyn mukaan vuonna 1999 allekirjoitettu valtioliittosopimus on kattava ja laaja-alainen, mutta sitä ei ole koskaan otettu kunnolla käyttöön.

Sopimuksen täysimittainen täytäntöönpano tekisi valtioliiton johtoon nousevasta henkilöstä todella merkittävän vallankäyttäjän, joka voisi ohjailla myös Venäjän seuraavaa presidenttiä.

Virka voisi olla juuri sopiva Vladimir Putinille, joka ei voi jatkaa presidenttinä vuoden 2024 jälkeen ilman perustuslain rukkaamista.

Perustuslaki mahdollistaa samalle henkilölle korkeintaan kaksi peräkkäistä presidenttikautta. Putinilla on vuonna 2024 takanaan jo kaksi kahden presidenttikauden putkea.

Vuoden 1999 valtioliittosopimuksessa puhuttiin kahden valtion muodostamasta federaatiosta, jolla olisi yhteinen valuutta, lippu ja vaakuna sekä yhdentynyt lainsäädäntö ja yhteismarkkinat.

Sopimuksen ainut konkreettinen tulos on kuitenkin ollut yhteisen työmarkkina-alueen muodostuminen, Leonid Bershidsky kirjoittaa uutistoimisto Bloombergin kolumnissaan.

Valtioliiton johtajana on häärinyt vuodesta 2000 alkaen Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko. Valta-asema on kuitenkin ollut lähinnä muodollinen juuri siksi, että sopimus ei ole toteutunut alkuperäisessä muodossaan.

Kysymys ei ole ollut pelkästään Valko-Venäjän halusta vaalia omaa itsenäisyyttään, vaan myöskin Venäjän haluttomuudesta ottaa Valko-Venäjää oman öljytaloutensa siivelläeläjäksi.

Lukashenko on esittänyt aika ajoin Venäjän ja Valko-Venäjän siirtymistä yhteiseen valuuttaan, mutta ajatukselle ei ole lämmetty Moskovassa. Liitoksen on pelätty heikentävän ruplan kurssia ja sotkevan Venäjän makrotaloutta.

Nyt tuuli näyttää kuitenkin kääntyneen. Venäjä muutti joulukuussa öljynsä verotusta Valko-Venäjällä epäedulliseen suuntaan.

Kun Valko-Venäjä vaati hyvitystä satojen miljoonien dollarien tappioista, sekä pääministeri Dmitri Medvedev että talousministeri Anton Siluanov asettivat hyvitysten ehdoksi maiden välisen integraation syventämiseen vuoden 1999 sopimuksen pohjalta.

Lukashenko on varoittanut julkisuudessa Venäjän yhä ärhäkämmiksi käyvistä yhdentymispyrkimyksistä, mutta viime viikolla hän jälleen ylisti valtioliiton toimivuutta ja vakuutti sitoutumistaan maiden väliseen "uuteen yhteiseen historiaan". Lukashenko oli tavannut edellispäivänä Putinin.

Putin tarvitsee syvempää valtioliittoa paitsi oman tulevan asemansa turvaamiseen, myös Venäjän kansalaismielipiteen tyynnyttelyyn, Bershidsky arvioi.

Hänen mukaansa myrskyn nostattaa Venäjän ja Japanin tuleva rauhansopimus, joka näyttää johtavan pieniin mutta historiallisiin alueluovutuksiin Kuriileilla. Sopimus avaisi investointihanat.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .