Putinin vallan jatkosta äänestäneitä venäläisiä houkuteltiin uurnille niin painostuksella kuin kupongeilla

Venäläiset ovat tänään äänestäneet perustuslakimuutoksesta, joka voisi antaa istuvalle presidentille Vladimir Putinille mahdollisuuden hallita maata jopa vuoteen 2036 saakka.

Vaalitulosten odotetaan valmistuvan iltayhdeksältä Suomen aikaa, mutta kyllä-äänten voittoa pidettiin käytännössä varsin selvänä.

Tästä huolimatta Putinilla voi olla edessään vielä monia ongelmia. Ulkopoliittisen instituutin Venäjään erikoistunut vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo STT:lle, että tyytymättömyys Putinia kohtaan on Venäjällä kasvussa, mikä aiheuttaa presidentissä hermostuneisuutta.

Vaikka moni venäläinen tukee yhä presidenttiä, suosio on ollut laskussa, ja presidenttiä ympäröivä koskemattomuuden aura on murtunut muun muassa epäsuositun eläkeuudistuksen myötä.

Myöskään koronakriisin hoito ei ole sujunut erityisen mallikkaasti, ja sen lasku Venäjän taloudelle on vielä kuittaamatta.

Lassila näkee kansanäänestyksen Putinille ennen kaikkea henkilökohtaisena projektina, jonka järjestäminen tuli yllätyksenä myös osalle poliittista eliittiä. Putin haluaa äänestyksellä torpata spekuloinnin tulevasta seuraajastaan.

–  Hän haluaa saada mandaatin kansalta ja signaloida, että ei ole tarvetta huhuille tulevasta seuraajasta. Siinä näkyy siis hermostuneisuus vallan jatkosta, mikä liittyy vahvasti autoritaarisiin yhteiskuntiin.

Vaalivilpin pelkoa

Varsinaisena äänestyspäivänä äänestysprosentin arvioitiin Ria Novosti -uutistoimiston mukaan olleen noin 50 prosentin luokkaa puoliltapäivin.

Lassilan mukaan Venäjän eliitille tärkeintä on, että vaalivoitto saadaan suhteellisen selkeällä enemmistöllä ja tarpeeksi korkealla äänestysprosentilla. Siksi alhainen äänestysprosentti voisi olla isku vasten kasvoja.

Itse äänestystä arvosteltiin epäreiluksi ja vilpilliseksi. Vaaleja tarkkailevan verkoston Golosin varapuheenjohtaja Grigori Melkoniants on kertonut, että järjestö on saanut äänestyksen aikana ennätyksellisen paljon valituksia ihmisiltä, jotka kertovat kokeneensa painostusta kansanäänestyksessä.

Lassilan mukaan painostuskeinoja äänestämiseen on Venäjällä monenlaisia. Syrjäseuduilla vanhempaa väkeä on voitu houkutella äänestämään niinkin yksinkertaisella asialla kuin ruokaa, juomaa tai kuponkeja tarjoamalla, mikä on jo tuttu tapa Neuvostoliiton ajoilta.

–  Lisäksi saattaa tulla painostusta oman työpaikan johtajilta, että menetätte palkankorotuksen tai bonuksen, jos ette mene äänestämään.

Kansa kaipaa sosiaalipolitiikkaa sotaseikkailujen sijasta

Epäselvää on, aikooko Putin jatkaa presidenttinä vai onko tarkoituksena vain vaientaa seuraajaspekulaatiot ja rauhoittaa eliitin sisäistä valtataistelua. Putin voisi tarvittaessa siirtyä myös muuhun valtarooliin Venäjällä. Putin on itse sanonut, ettei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että asettuisi uudelleen ehdolle 2024.

–  Nähtäväksi jää, miten suosion lasku näkyy Putinin tulevassa politiikassa. Aiemmin kannatusta on voitu vahvistaa erinäisillä geopoliittisilla seikkailuilla, mutta nyt avustajat ovat ilmeisesti jo jonkin aikaa kuiskailleet korvaan, että kansa kaipaisi enemmän sosiaalipoliittisia uudistuksia, Lassila sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.