Putinin valtakausi voi jatkua hamaan tulevaisuuteen – Venäjän perustuslakimuutos sai taakseen murskaenemmistön

Venäläiset ovat selvin luvuin hyväksyneet perustuslakimuutoksen, jonka nojalla presidentti Vladimir Putin voi asettua uudelleen ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Venäjän vaalikomission mukaan kansanäänestyksessä annetuista äänistä 77,92 prosenttia kannatti muutosta. Äänestysprosentti oli 65.

Kremlissä tuloksesta otettiin ilo irti ja Putinin tiedottaja Dmitri Peskov luonnehti sitä "riemuvoitoksi" ja kansanäänestykseksi luottamuksesta Putiniin.

Perustuslakimuutokset vahvistavat myös presidentin ja parlamentin valtaa sekä pönkittävät perinteisiä arvoja, muun muassa määrittelemällä avioliiton miehen ja naisen väliseksi. Muutokset on jo hyväksytty parlamentin kahdessa kamarissa eli liittoneuvostossa ja duumassa. Myös perustuslakituomioistuin on siunannut ne.

EU kaipaa selvyyttä vilppiepäilyihin

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kyseenalaisti kansanäänestyksen luotettavuuden. Navalnyin mukaan kyseessä on "valtava valhe", joka ei heijasta Venäjän kansalaisten todellista mielipidettä.

Vaaleja tarkkailevan verkoston Golosin varapuheenjohtaja Grigori Melkoniants on kertonut, että järjestö sai äänestyksen aikana ennätyksellisen paljon valituksia ihmisiltä, jotka kertovat kokeneensa painostusta kansanäänestyksessä. Järjestön mukaan osa ihmisistä olisi lisäksi onnistunut äänestämään useita kertoja.

Uurnille kannustettiin myös arpajaisilla, joissa äänestäjät saattoivat voittaa asuntoja, autoja tai käteistä rahaa.

EU on kehottanut Venäjää selvittämään perustuslakimuutoksia koskevan kansanäänestyksen aikana ilmi tulleet vilppiepäilyt. Komission tiedottaja Peter Stano totesi, että väitteet äänestäjien painostuksesta, vaalisalaisuuden loukkaamisesta, tuplaäänistä ja poliisiväkivallasta äänestystä seurannutta toimittajaa vastaan ovat vakavia ja ne tulisi selvittää kunnolla.

EU arvosteli myös perustuslakimuutoksen säädöstä, joka asettaa Venäjän lainsäädännön maan kansainvälisten sitoumusten yläpuolelle.

Lopputulos ei ollut yllätys

Epäselvää on, aikooko Putin, 67, jatkaa presidenttinä vai onko tarkoituksena vain vaientaa seuraajaspekulaatiot ja rauhoittaa eliitin sisäistä valtataistelua. Uusi perustuslaki joka tapauksessa mahdollistaa Putinin jatkamisen presidenttinä aina vuoteen 2036 asti.

Aiemman perustuslain mukaan sama ihminen voi olla presidenttinä vain kaksi peräkkäistä kautta.

Oppositiojohtaja Navalnyi kehotti ihmisiä boikotoimaan äänestystä. Alustavien tulosten selvittyä hän kirjoitti blogissaan, että kansakunta oli juuri todistanut käsikirjoitetun show'n loppuhuipennuksen.

–  Putin ei luovuta omasta tahdostaan. Ei, ennen kuin meitä on kaduilla satoja tuhansia, miljoonia, Navalnyi kirjoitti.

Hajanainen oppositio ei onnistunut yhdistymään äänestyksen alla. Osa kannatti Navalnyin tapaan boikotointia, kun taas osa uskoi ei-äänten voimaan.

Vallan siirto vaikeaa

Tarkkailijat totesivat, että lykkäämällä seuraajakysymyksen ratkaisua kaukaiseen tulevaisuuteen Putin voi johtaa Venäjän uuteen poliittiseen seisahtuneisuuden kauteen.

–  Tämän hallinnon heikkous on, ettei sillä ole mekanismia vallan siirtämiseen, sanoi uutissivusto Meduzan toimittaja Maksim Trudoljubov.

Presidentin lähipiiri ei luota vapaisiin vaaleihin keinona valita Putinin seuraaja.

–  He vain teeskentelevät olevansa kuolemattomia.

Poliittisen analyytikon Tatjana Stanovajan mukaan perustuslakimuutokset ovat isompi asia kuin vain Putinin kausien nollaaminen, sillä myös säädökset perinteisten arvojen vahvistamisesta, eläkkeiden ja minimipalkkojen nostamisesta ovat merkittäviä.

–  Tämä on keino sementoida Venäjä nykyisellään, tapa institutionalisoida Putinin perintö, hän sanoi.

Putinin suosio on ollut viime kuukausina alamaissa ja 59 prosentin kannatusluku on ennätysalhainen. Sekä koronavirus että heikko taloustilanne ovat syöneet presidentin kannatusta. Putinin uskottiin siksi halunneen järjestää kansanäänestyksen ennen kuin koronakriisi iskee täydellä voimallaan maan talouteen.

–  Putin ei kykene toteuttamaan perustavanlaatuista talousuudistusta, sanoi Belfastin Queen's Universityn professori Alexander Titov.

–  Jos hän tekee sen, johtaa se rappioon, samaan tapaan kuin (Leonid) Brezhnevin aikana, hän sanoi.

Turhautuminen Putiniin näkyi selvimmin nuorten keskuudessa. Riippumattomien kyselyiden perusteella enemmistö nuorista vastusti perustuslakiuudistusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.