Ruotsi voi luiskahtaa Natoon jo lähivuosina, sanoo turvallisuuspoliittinen asiantuntija

Mahdollinen porvarihallitus voisi kirjata Nato-jäsenyyden hakemisen jo ensi kevään turvallisuuspoliittiseen selontekoon.

Ruotsin Nato-jäsenyydelle on edelleen painavia esteitä. Niistä tärkein on maassa vallitseva poliittinen kulttuuri, jossa sotilasliiton jäsenyyden hakemusta on pidetty mahdottomana ilman laajaa konsensusta. Laajalla konsensuksella on tarkoitettu sosiaalidemokraattien tukea.

Atlantic Council -ajatushautomon Pohjois-Euroopan ­toimintoja johtavan Anna Wieslanderin mukaan sosiaalidemokraattien veto-oikeus Nato-asiassa on kuitenkin murtumassa.

– Jos nykyinen porvarioppositio muodostaa hallituksen, se mitä ilmeisimmin yrittää viedä asiaa eteenpäin. On mahdollista, että Nato-jäsenyyden hakeminen kirjataan jo ensi keväänä valmistuvaan turvallisuuspoliittiseen selon­tekoon, Wieslander toteaa.

Wieslanderin mukaan todennäköistä on, että sosiaalidemokraattien kanssa yritetään luoda jonkinlaista sopimusta asiasta.

– Jos sosiaalidemokraatit sanovat kuitenkin ei, silloin neuvottelu­kumppaneiksi voivat vaihtua ruotsidemokraatit. Kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on todennut, että sosiaalidemokraateilla ei ole Nato-kysymyksessä loputtomasti veto-oikeutta.

Nato-kysymys on vain yksi mutta hyvin olennainen kysymys tulevissa hallitusneuvotteluissa. Juuri se voi lopulta ajaa mahdollisen porvarihallituksen neuvotteluyhteyteen ruotsidemokraattien kanssa.

Puolueena ruotsidemokraatit vastustavat Nato-jäsenyyttä niin kuin sosiaalidemokraatitkin. Vastustus on kuitenkin erilaista.

– Sosiaalidemokraattien kanta tässä asiassa ei ole muuttumassa. Ruotsidemokraateilla sen sijaan on tutkimusten mukaan paljon Nato-jäsenyyden kannattajia, jopa enemmän kuin väestössä keskimäärin.

– Näin ollen kannan vaihtaminen ei maksaisi heille paljoakaan ääniä, mutta voisi nostaa ­puolueen uuteen, vaikutusvaltaisempaan asemaan.

Toistaiseksi Nato-diilin tekemisestä ei ole puhuttu porvari­allianssin sen enempää kuin ruotsidemokraattienkaan leirissä.

– Selvää on, että laajan konsensuksen luominen ruotsidemokraattien kanssa ei ole allianssille se toivotuin vaihtoehto.

Ruotsidemokraattien puheenjohtajan kanta oli ainakin joitain vuosia sitten se, että Natoon voidaan liittyä vain kansanäänestyksen kautta.

– Hän kuitenkin myös totesi silloin, että jos johtavat ruotsidemokraatit asettuvat Naton tukijoiksi, heitä ei rangaista. Ruotsidemokraateilla on jo useita poliitikkoja, jotka tukevat sotilasliittoon liittymistä.

Jos Ruotsin ensi kevään puolustuspoliittiseen selontekoon kirjataan Nato-jäsenyyden hakeminen, asiat voivat lähteä etenemään nopeastikin, Wieslander arvioi.

– Valtiollisen, vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan Ruotsin liittymisprosessi voitaisiin paineistaa haluttaessa vain yhden vuoden mittaiseksi. Natoon liittyminen olisi siten periaatteessa mahdollista jo tämän vaalikauden aikana.

Liittymisprosessi tarkoittaisi kuitenkin monia asioita, muun muassa tiivistyvää yhteydenpitoa Suomen kanssa.

– Suomi oli kylmän sodan aikaan Ruotsin tärkein syy pysyttäytyä sotilasliitto Naton ulkopuolella. Haluttiin varmistaa turvallisuustilanteen tasapainon säilyminen Itämeren alueella, Wieslander sanoo.

Ruotsissa Natoa vastustaville ­sosiaalidemokraateille Suomen aseman varmistaminen on edelleen keskeinen argumentti, miksi sotilasliittoon ei voida mennä.

Se on myös painava argumentti, koska Suomessa kansalaismielipide ei ole kehittynyt Nato-myönteiseen suuntaan niin kuin Ruotsissa.

– Ruotsissa kannatusluvut olivat vielä vuonna 2013 Suomen kaltaisia, mutta Ukrainan ja Krimin tapahtumat saivat Nato-jäsenyyden kannatuksen nousuun. Ruotsissa heräsi huoli maan omasta puolustuskyvystä, jota on ajettu alas selvästi enemmän kuin Suomessa.

Tällä hetkellä Natoa tukee 40–45 prosenttia ruotsalaisista, mikä on Naton näkökulmasta riittävä määrä, Wieslander sanoo. Mahdollisessa kansanäänestyksessä tukijoiden määrä olisi suurempi, koska viidennes kansasta ei ole vielä päättänyt kantaansa.

Siitä, miksi Suomessa Ukrainan kriisi ei nostanut Naton kannatuslukuja, on tutkijalla omat arvionsa.

– Suomella on oma historiansa, joka on erilainen kuin Ruotsilla. Suomalaisten kanta asiaan voi kuitenkin muuttua hyvin nopeasti, jos maan poliittinen johto tulisi siihen johtopäätökseen, että jäsenyyshakemuksen jättäminen olisi tarpeellista, hän arvioi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .