Ruotsin blokkipolitiikka ajautui vaikeuksiin – Seuraako maa sittenkin Suomea?

Tutkijoiden mukaan Ruotsi on siirtymässä lähemmäs blokkirajat ylittävää politiikkaa.

Ruotsin ja Suomen poliittiset kentät ovat alkaneet tutkijoiden mukaan muistuttaa enemmän toisiaan.

Vaikka oma-arvontuntoinen Ruotsi ei juuri vilkuile sivuilleen, on tutkijoiden mukaan havaittavissa, että siirtymää Suomen kaltaiseen blokit ylittävään politiikkaan on tapahtumassa.

– Suomi ja Ruotsi ovat tällä hetkellä jopa poikkeuksellisen samanlaisia, koska Ruotsissa demarit ovat tulleet alaspäin eivätkä enää niin kauhean paljon poikkea Suomen demareista, Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares kommentoi.

Ruotsidemokraatit sekoittaa blokkijakoa

Perinteisesti Ruotsissa on vallalla ollut kaksi poliittista blokkia: punavihreät ja porvarisblokki, jotka eivät ole halunneet muodostaa hallitusta yhdessä. Nyt blokit ovat lähes yhtä suuria, mikä saattaa pakottaa ne hakemaan entistä enemmän tukea toisistaan. Varsinkin nyt, kun kentälle on ilmestynyt uusi suuri haastaja: ruotsidemokraatit, jonka kanssa kukaan ei halua tehdä yhteistyötä.

– Mielestäni Suomi ei ole siirtymässä blokkipolitiikan suuntaan, pikemminkin Ruotsi on siirtymässä Suomen suuntaan. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomi ei sinänsä ole mikään esimerkkimaa Ruotsille, vaan sikäläinen kulttuuri on hyvin itseriittoinen, poliittisen historian dosentti, Ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander sanoo.

Suomessa on perinteisesti keskitytty vahvoihin enemmistöhallituksiin, jotka on voitu muodostaa huoletta perinteisen oikeisto–vasemmisto-rajan ylitse.

– Suomessa on nähty punamultaa, kansanrintamaa ja jopa sateenkaarihallituksiakin, Vares kuvaa.

Populistit lähentyneet

Myös Ruotsin ja Suomen maahanmuuttokriittisten populistipuolueiden agendat ovat lähentyneet toisiaan.

Vuosi sitten Suomen perussuomalaiset hajosi, ja raunioilta ponnistanut uusi puolue keskittyy nyt Vareksen mukaan aiempaa avoimemmin maahanmuuttopolitiikkaan.

– Toisaalta Ruotsin ruotsidemokraatit on salonkikelpoistanut linjaansa. Suomen perussuomalaisilla ei ole ollut samanlaista linkkiä natsismiin kuin heillä, Vares sanoo.

Majander ei usko, että maahanmuuttokriittiset puolueet pääsevät kovin nopeasti hallitusvaltaan kummassakaan maassa. Sen sijaan puolueen nostamat poliittiset teemat ovat jo nousseet perinteisten puolueiden asialistoille niin Ruotsissa kuin Suomessakin.

Koko Euroopassa käynnissä puoluepoliittisen kentän uusjako

Majander huomauttaa, että aiemmin Ruotsin ajateltiin olevan immuuni muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa nähdylle kansallismielisyyden nousulle. Suomessa taas nähtiin ”jytky” jo vuonna 2011.

Hän uskoo, että Ruotsin ja Suomen politiikka alkaa yhä enemmän muistuttaa muun Euroopan poliittista kenttää.

– Yleiseurooppalaisesti voidaan sanoa, että käynnissä on puoluepoliittisen kentän uusjako. Perinteisten kansanpuolueiden asema kansakunnan hallitsijoina kyseenalaistuu, Majander pohtii.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .