Ruotsin puolueet eivät löydä yhteistä näkemystä puolustuksesta – oppositio ei suostu yhteisiin linjauksiin, jos määrärahat eivät nouse

Ruotsissa puolueet eivät näytä pääsevän yksimielisyyteen puolustuksen kehittämisestä tulevina vuosina. Tilannetta ovat mutkistaneet koronakriisin mukanaan tuomat talousongelmat, joiden myötä maan hallitus on entistä haluttomampi suostumaan opposition vaatimaan puolustusmäärärahojen nostamiseen.

–  Tähän mennessä emme ole nähneet kruunuakaan, kommentoi kristillisdemokraattien Mikael Oscarsson uutistoimisto TT:lle.

Kaikkien valtiopäiväpuolueiden yhteinen puolustuskomitea, Försvarsberedningen, joutui eilen ottamaan jo toisen kahden viikon lisäajan neuvotteluihinsa kesäkuun puoliväliin saakka. Puolustusministeri Peter Hultqvistin johtaman komitean on tarkoitus linjata puolustuksen kehittämistä vuoteen 2025 saakka.

Försvarsberedningenin tarkoitus on rakentaa yksimielisyyttä yli puoluerajojen ennen valtiopäivillä tehtäviä päätöksiä puolustuksesta. Viime aikoina yksituumaisuus on kuitenkin pahasti rakoillut.

Noin vuosi sitten puolustuskomitea esitteli laajan Värnkraft-raporttinsa, jossa kaavailtujen toimien hehkutettiin merkitsevän "Ruotsin puolustuksen huomattavinta vahvistamista sitten 1940-luvun". Mukana vuoteen 2030 yltävissä ehdotuksissa oli muun muassa maavoimien prikaatien määrän kasvattaminen neljään, joista yhden sotilaat olisivat valmiudessa auttamaan kriisitilanteessa Suomea.

Neljä porvarioppositiopuoluetta jättivät jo tuolloin allekirjoittamatta komitean loppuraportin, koska hallitus ei niiden mukaan ollut valmis sitoutumaan uudistusten vaatimiin puolustusmenojen korotuksiin.

"Koronakriisi on huono tekosyy"

Puoli vuotta myöhemmin marraskuussa Ruotsin puolustusvoimain komentaja julkisti oman arvionsa, jonka mukaan puolustuskyvyn vahvistamiselle asetetut tavoitteet ja tarkoitukseen myönnetyt rahat eivät kohtaa. Poliittisten päättäjien esittämistä visioista kyettäisiin puolustusvoimien mukaan toteuttamaan vuosikymmenen loppuun mennessä vain noin kolme neljäsosaa.

Sen jälkeen Ruotsin taloudellinen tilanne on vaikeutunut entisestään koronakriisin myötä. Keskustelussa käytetyt argumentit muistuttavat jossain määrin Suomessa alkanutta keskustelua hävittäjähankinnasta ja sen mahdollisesta lykkäämisestä tai uudelleenarvioinnista.

Puolustuskomitean kokoomuslaiset jäsenet Pål Jonson ja Hans Wallmark kirjoittivat viime viikolla, että koronakriisi on huono tekosyy välttämättömistä toimenpiteistä luopumiselle, koska sotilaalliset uhkakuvat eivät ole hävinneet mihinkään. Heidän mukaansa epidemia on lisäksi osoittanut puutteita varautumisessa Ruotsin kokonaisturvallisuuden osalta.

–  Eikö olisi nyt anteeksiantamatonta toistaa samat virheet sotilaallisen puolustuskyvyn osalta, Jonson ja Wallmark kysyvät.

Tutkimuslaitos Siprin tilastojen mukaan Ruotsin puolustusmenojen suhde maan bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 1,1 prosenttia eli pienin kaikista Pohjoismaista. Suomen osalta suhdeluku oli samassa tilastossa 1,5 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.