Saastuneessa ukrainalaiskaupungissa taistellaan puiden puolesta: "Pormestarin mielestä kaikki puut ovat turhia esineitä"

Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus 33 vuotta sitten on Ukrainaa kohdanneista ympäristökatastrofeista suurin, mutta seuraavillakin sijoilla ympäristöongelmat ovat katastrofaalista luokkaa.

Maan pohjavedet ovat monen saastuttajan pilaamia eikä voimakkaasti kloorattua vesijohtovettä voi juoda sellaisenaan vaan kotitalouksissa tavallinen kodinkone on erillinen vedenpuhdistin.

Yksi vaikeasti saastuneita alueita on Dnepr-joen varrella sijaitseva Dnipron miljoonakaupunki, entisen Neuvostoliiton Dnipropetrovsk. Kaupunki oli merkittävä kaivostoiminnan, raskaan teollisuuden, aseteollisuuden ja avaruusteknologian keskittymä, minkä vuoksi se oli vuoteen 1990 saakka ulkomaalaisilta suljettu kaupunki.

 

Tänä päivänä Dniprossa asuu noin miljoona ihmistä eläen arkeaan ja kasvattaen lapsiaan. Kadut ovat siistejä, mutta kaiken yllä on harmaa kerros. Laajan keskustan kaupunkikuvaa hallitsevat vanhat Neuvostoliiton ja vielä vanhemmat Venäjän keisarikunnan aikaiset koristeelliset rakennukset, jotka ovat imeneet pintaansa vuosikymmenten ilmansaasteet.

Dniprossa toimii edelleen yksi Euroopan vanhimmista ja suurimmista hiilivoimalaitoksista, joka tuottaa jopa 80 prosenttia miljoonakaupungin sähköstä. Laitos sijaitsee kaupungin sisällä, mikä on myös harvinainen ratkaisu.

 

 

 

Ihmiset eivät ole silti antaneet periksi, ympäristöaktivismillekin löytyy sijansa sotaa käyvässä Ukrainassa. Dniprolainen Irina Chernysh ryhtyi ympäristöaktivistiksi oman lapsensa syntymän jälkeen. Chernyshin koti sijaitsee hiilivoimalaitoksen vieressä ja syy-yhteys lapsen jatkuvaan sairasteluun löytyi hiilisaasteesta, jota on sekä ilmassa että maassa.

– Jokaista dniprolaista kohden on hiilivoimalan jätettä 40 tonnia ja se kaikki säilytetään kaupungin sisällä, kertoo Chernysh.

Chernysh toimii poliittisesti sitoutumattomassa Save Dnipro -aloiteryhmässä, joka on saanut muutamassa vuodessa äänensä kuuluviin ja asioita tapahtumaan. Ryhmä myös kokoaa tietoa, jota ei ole: mittaustuloksia ja analyysejä ilmansaasteista ja niiden määristä.

Hiilivoimalaitoksen modernisointi alkoi viime vuonna ryhmän ansiosta. Save Dnipro yritti ensin turhaan vedota asiassa kaupungin johtoon, jonka mielestä ongelmia ei ole olemassa. Niinpä aktiivit lähtivät asioimaan valtionhallinnon ylempien elinten kanssa pääkaupunkiin Kiovaan.

Lopulta ympäristöministeriö myönsi 150 miljoonaa euroa hiilivoimalaitoksen modernisointiin. Kolmivuotisen saneerauksen ensimmäinen vuosi on takana ja voimalaitokseen on asennettu sähkösuodattimet vähentämään hiukkaspäästöä.

– Kun rahoitus myönnettiin, Dnipron kaupungin johto astui median eteen ja otti kunnian itselleen, kertoo Chernysh.

 

Ilmansaasteiden ja teollisuusjätteen lisäksi Dniprossa on selvittämätön määrä Neuvostoliiton aikaista ydinjätettä, eikä kukaan tiedä tarkkaan, missä kunnossa niiden vanhat säiliöt ovat. Oma lukunsa ovat laittomat hiilikaivokset, joita kaivetaan salaa lapioilla ja pienkoneilla. Epäpuhdas hiili myydään pimeästi osaksi laillista hiilikuormaa. Palaessaan se saastuttaa vielä enemmän kuin laillinen puhdistettu hiili.

Laittomien kaivosten ympäristöhaitoista ei ole esittää edes arvioita, koska kukaan ei tiedä niiden todellista määrää. Laittomat kaivokset eli kopankat ovat kaikkien tuntema ja yhdessä vaiettu ilmiö, joka on osa syvälle juurtunutta yhteiskunnan korruptiota.

 

Kaupungin johto ja Save Dnipro ovat jälleen napit vastakkain. Kesäkuun alussa liike järjesti mielenosoituksen kaupungin puiden puolesta.

– Pormestarin mielestä kaikki puut, paitsi puistojen puut, ovat turhia esineitä ja ne joutaa kaatamaan pois parkkipaikkojen tieltä, kertoo Chernysh.

Rankkasateesta huolimatta ihmiset saapuivat teippaamaan vastalauseensa puihin, jotka ovat kuin koko luonto: kärsineitä ja pilattuja, mutta silti elossa pitämisen arvoisia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .