Suomalaistutkijan mielestä Iranin ja USA:n kiistassa on kohtalokkaan virhearvion vaara

Maailmalla on viime päivät arvuuteltu sitä, kuinka todellinen avoimen sodan vaara Yhdysvaltain ja Iranin välillä todella on. Molemmat osapuolet ovat vakuuttaneet, etteivät ne sotaa halua, mutta Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Ville Sinkkosen mukaan hyvä tahto ei vaaraa mihinkään poista.

–  Kun tilanne on näin räjähdysherkkä, jonkinlainen virhearvio tai väärinymmärrys voi olla kohtalokas, Sinkkonen muistuttaa.

Selvästi alemmas sotilaallisen voiman käytön kynnys laskisi silloin, jos Iran tai sen sijaistoimijat iskisivät Yhdysvaltain etuihin tai kansalaisiin alueella.

Yhdysvaltain todellisista tavoitteista Iranin suhteen tuntuu olevan vaikea saada selkoa, mikä Sinkkosen mukaan voi olla tarkoituksellista. Hänen mukaansa ulkopolitiikan "trumpilaisessa häilyvyydessä" koko ajan kovenevat puheet ja pakotteet sekoittuvat niiden kanssa ristiriidassa oleviin sovitteleviin neuvottelutarjouksiin. Toistaiseksi Yhdysvallat näyttää valinneen presidentti Donald Trumpin johdolla maksimaaliseen paineen taktiikan.

–  Suuri kysymys on, onko tämä taktiikka korvannut pidempiaikaisen strategisen ajattelun, jota tällaisen pattitilanteen ratkaiseminen vaatisi, Sinkkonen pohtii.

Miten esittää vahvaa joutumatta sotaan?

Toinen asia ovat Yhdysvaltain hallinnon sisäiset erimielisyydet. Trump on ajoittain näyttäytynyt kovan linjan Iran-haukkojen, kuten ulkoministeri Mike Pompeon ja turvallisuusneuvonantaja John Boltonin rinnalla jopa sovittelevana hahmona.

–  Mikä kuulostaa kaiken Trumpista tietämämme huomioon ottaen aika erikoiselta, Sinkkonen myöntää.

Trumpilla on ulkopolitiikassaan selvä ongelma: yhtäältä hän haluaa esittää maansa vahvana globaalina toimijana, joka voi saada muut valtiot tanssimaan pillinsä mukaan. Toisaalta Trump on luvannut olla viemättä Yhdysvaltoja uusiin sotilaallisiin konflikteihin Lähi-idässä.

–  Hänellä on ajatus, että konflikti Iranin kanssa voisi vahingoittaa paitsi Yhdysvaltoja myös hänen omia mahdollisuuksiaan uudelleenvalintaan, Sinkkonen sanoo.

Sotatoimiin tuskin antaa syytä Iranin ennakoima ydinohjelmasopimuksessa määritellyn rikastetun uraanin määrän ylitys. Sen sijaan itse sopimuksen tulevaisuuden kannalta Iranin sopimusrikkomuksilla voi olla Sinkkosen mukaan merkitystä.

–  Euroopan kannalta se johtaa siihen, että maiden on entistä hankalampi puolustaa sekä Irania että ydinohjelmasopimusta, Sinkkonen ennustaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.