Syyrian viimeinen merkittävä kapinallisalue Idlib on tärkeä monelle, mutta eri syistä

Syyrian luoteiskolkassa sijaitsevan Idlibin alueen taisteluista on ennakoitu yhdeksän vuotta jatkuneen sodan loppunäytöstä. Syyrian hallituksen joukot ovat edenneet alueella, joka on käytännössä viimeinen presidentti Bashar al-Assadia vastustavien ryhmien tukikohta.

Mahdollinen sotilaallinen ratkaisu, tai sen jääminen toteutumatta, riippuu rintamalinjan eri puolilla olevista ulkovalloista Venäjästä ja Turkista. Tilanteen ennustamista vaikeuttaa se, että samaiset maat ovat Syyrian sodasta huolimatta tiivistäneet kahdenvälisiä suhteitaan.

Millaiselta Idlibin tilanne näyttää eri näkökulmista?

Syyrian hallitus - koko maa vihdoin haltuun?

Presidentti Assadin hallinnolle Idlibin valtaus merkitsisi tärkeää askelta koko maan palauttamisessa keskushallinnon valvontaan. Symbolisesti merkitys olisi siis valtava, mutta käytännön ongelmia voisi syntyä siitä, ettei alueen jihadistitaistelijoilla, muilla aseryhmillä sekä sadoillatuhansilla siviilipakolaisilla oikein ole paikkaa mihin Idlibistä mennä. Ongelmat eivät siten välttämättä poistuisi.

Syyrian hallituksen lyhyen aikavälin käytännön tavoite voi olla Idlibin kautta kulkevien tärkeiden valtateiden, Damaskoksesta Aleppoon johtavan M5:n ja Alepposta Latakiaan vievän M4:n, ottaminen haltuun. Sen jälkeen Syyrian hallitus voi olla pakotettu – ehkä tukijansa Venäjän painostamana – taipumaan jonkinlaiseen neuvotteluratkaisuun.

Idlibin alueen jihadistien ja muiden kapinallisten tulevaisuuden sanelee ratkaisevasti se, miten Turkki aikoo alueen suhteen toimia.

Turkki - ei lisää pakolaisia, ei astumista Venäjän varpaille

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan saa tasapainoilla tosissaan Idlibin tilanteen kanssa. Muutama alueella olevista Turkin asevoimien tarkastuspisteistä, joiden perustamisesta sovittiin Venäjän kanssa, on jo joutunut Syyrian hallituksen joukkojen piirittämäksi ja toistakymmentä turkkilaissotilasta on saanut tässä kuussa surmansa.

Erdogan on uhannut kovilla vastatoimilla, jos sama meno jatkuu. Vaarana on suora yhteenotto venäläisten kanssa, mihin aseita Venäjältä ostaneella ja kaasuyhteyksiä yhdessä sen kanssa rakentaneella Turkilla ei oikein olisi varaa.

Toisaalta Assadin joukkojen eteneminen on Idlibissä pakko pitää jonkinlaisessa kurissa, sillä Erdogan ei voi kotimaisen vastustuksen vuoksi päästää Turkkiin enää yhtään lisää syyrialaispakolaisia nykyisten noin 3,5 miljoonan lisäksi.

–  Jos (Venäjän presidentti Vladimir) Putin tarjoaa sopimusta Idlibistä, Erdoganin täytyy se hyväksyä, kirjoittaa tutkija Söner Cagaptay Washington Institute for Near East Policy -tutkimuslaitoksesta.

Venäjä - vaikutusvalta säilytettävä, mutta myös suhteet Turkkiin

Venäjälle osallistumista Syyrian sotaan on sanellut halu ylläpitää vaikutusmahdollisuuksia ja jalansijaa Lähi-idässä, mieluusti lännen kustannuksella. Venäjän tärkeä lentotukikohta Hmeimim sijaitsee Latakiassa aivan Idlibin naapurissa, eikä laivastotukikohta Tartusissa ole sekään kaukana.

Putin ja Erdogan ovat molemmat syyttäneet toisiaan Idlibin rauhoittamisesta vuonna 2018 tehdyn sopimuksen rikkomisesta. Venäjän mukaan Turkki ei ole pitänyt kapinallisryhmiä sovitusti kurissa. Turkin puolustusministeri Hulusi Akar tosin lupasi torstaina, että maa aikoo käyttää voimaa Idlibin tulitauon rikkojia, myös "radikaaleja" vastaan.

Mutta on Venäjälläkin rajoitteensa Turkin painostamisen suhteen. Suhteiden lämpeneminen Turkkiin on tuonut Moskovalle läheisen yhteistyökumppanin Naton sisältä, eikä sitä ole varaa menettää, mikäli Venäjä haluaa säilyttää mahdollisuuden iskeä kiilaa länsiliittoutuneiden välille.

Tutkija Söner Capagtayn mukaan Putin haluaa Syyrian sodalle poliittisen ratkaisun, joka olisi edullinen niin Venäjälle kuin Assadille. Ratkaisun kansainvälisen hyväksynnän kannalta olisi tärkeää, että mukana olisi myös Turkki eivätkä vain Assadin tukijat Venäjä ja Iran.

–  Kreml tuntuu ymmärtävän, että sen pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin sopii paremmin uuden sopimuksen tarjoaminen Erdoganille Idlibistä, Capagtay arvioi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Ulkomaat

Koronavirustartuntojen määrä laskee Kiinassa, mutta kuolemien määrä ulkomailla kasvaa – Etelä-Korea ilmoitti ensimmäisestä kuolleesta

YK: 170  000 taisteluja paennutta ihmistä elää taivasalla Luoteis-Syyriassa – paenneita yhteensä liki miljoona

Ruotsalainen säätiö perusti palkinnon – kaksi miljoonaa dollaria kestäville ruokaratkaisuille joka vuosi

Etelä-Sudanin sisällissodan osapuolet yrittävät jälleen muodostaa yhteishallinnon – sanooko kolmas kerta toden?

Uutta tietoa Saksan iskusta: epäilty löytyi lehtitietojen mukaan kuolleena äitinsä kanssa – äärioikeistoon erikoistunut JY:n tutkija perehtyi epäillyn julkaisemaan materiaaliin

Uutta tietoa Saksan iskusta: epäilty löytyi lehtitietojen mukaan kuolleena äitinsä kanssa – Jyväskylän yliopiston tutkija perehtyi epäillyn julkaisemaan materiaaliin

Saksan ampumisesta epäilty on löydetty kuolleena

Ensi kertaa vaaliväittelyyn osallistunut Michael Bloomberg sai vastaehdokkailtaan täyslaidallisen – voiko Trumpin voittaa "toinen ylimielinen miljardööri"?

Saksassa äärioikeistopuolue jakoi rasistiseksi koettua värityskirjaa – poliisi tutkii vihanlietsontavalitusta

Japanilaismedia: Kaksi risteilyaluksella koronavirustartunnan saanutta ihmistä on kuollut

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.