Tutkija pitää Niinistön lähestyvää Ukrainan-vierailua tärkeänä, muttei näe horisontissa toivoa konfliktin ratkeamisesta

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Arkady Moshes pitää presidentti Sauli Niinistön syyskuun vierailua Ukrainassa merkittävänä eleenä, vaikka sillä tuskin onkaan vaikutusta Itä-Ukrainan konfliktin umpisolmuun. Moshes on Upin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman johtaja.

Niinistön vierailu seuraa keskiviikkoista tapaamista Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

–  On tietysti erittäin hyvä asia, että presidentti Niinistö matkustaa Kiovaan kaikkien näiden vuosien jälkeen ja käytännössä välittömästi tavattuaan Putinin. Se ei ole vain symbolista vaan aidosti merkittävää, Moshes sanoo.

12.–13. syyskuuta Kiovassa vieraileva Niinistö on yksi ensimmäisistä Ukrainassa vierailevista EU-johtajista maan uuden presidentin Volodymyr Zelenskyin aloitettua virassaan toukokuussa 2019.

Ukrainan tilannetta käsiteltiin Niinistön ja Putinin keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa vain lyhyesti, vaikka sitä arveltiin etukäteen yhdeksi keskustelujen pääaiheista. MTV:n uutisten ja Demokraatin tavoittama Niinistö ei avannut keskustelujen sisältöä tarkemmin torstainakaan.

–  Me käsittelimme kokonaisuutta hyvinkin perusteellisesti ja totta kai siitä jäi ainesosia, joista keskustelen sitten Zelenskyinkin kanssa, Niinistö sanoi.

"Ei ole selvää, onko Zelenskyillä suunnitelmaa"

Koomikkona aiemmin tunnetun Zelenskyin alkukaudelle Upin Arkady Moshes ei anna mairittelevaa arvosanaa.

–  Herra Zelenskyi ei ole tehnyt vaikutusta. Ei ole selvää, onko hänellä suunnitelmaa ollenkaan. Hänen ajatuksensa ovat yliyksinkertaisia ja kuulostavat heikoilta, hän vain kehottaa lopettamaan ampumisen. Sellainen voi toimia vaalikampanjassa, mutta se ei ole suunnitelma.

Zelenskyin asema ei ole helppo Itä-Ukrainan umpisolmun ratkaisemisessa, sillä tutkijan mukaan poliittinen liikkumavara Ukrainassa on hiuksenhieno.

–  Jos hän alkaa tehdä myönnytyksiä Venäjälle, hänellä on hyvin nopeasti edessään vakavaa vastarintaa maan sisällä. Jos hän taas ei tee myönnytyksiä, hänellä voi olla ongelmia Venäjä-mielisten äänestäjien kanssa.

Moshes itse näkee Ukrainan sodalle vain kaksi vaihtoehtoista tulevaisuutta. Yksi on se, että sota jatkuu nykyisenlaisena vaihtelevan aktiivisena konfliktina hamaan tulevaisuuteen.

–  (Itä-Ukraina) ei ole jäätynyt konflikti vaan avoin konflikti, jossa ihmisiä kuolee joka viikko. Tämän kuun alusta noin kymmenen ukrainalaista palvelusmiestä on kuollut, muistuttaa Moshes.

Toisessa vaihtoehdossa osapuolet onnistuvat sopimaan askeleista, joilla konflikti saataisiin paremmin haltuun, vaikka ratkaisu ei olisikaan sen lähempänä.

Näitä askeleita voisivat Moshesin mukaan olla sotavankien vaihdot ja viime vuoden marraskuussa vangittujen ukrainalaisten merimiesten vapauttaminen Venäjältä.

Tutkijan mukaan Ukrainan konfliktin tulevaisuudessa siintävistä kahdesta polusta molemmat ovat huonoja – toinen on vain vähemmän huono.

–  Ei ole olemassa sellaista tulevaisuuden skenaariota, joka olisi sekä paras että realistinen. Tämä ongelma on kanssamme vielä hyvin pitkän aikaa.

Ranskan epäröinti kummastuttaa

Muutoksia itse konfliktissa ei Moshesin mukaan ole havaittavissa, mutta Ukrainasta käytävässä keskustelussa on viime aikoina nähty uusia tuulia, joiden seurauksia on liian varhaista arvioida. Suurimman muutoksen Moshes näkee neuvottelijamaa Ranskan retoriikassa.

–  Ranskan maine välittäjämaana on vaakalaudalla. Viisi vuotta sitten Ranska yhdessä Saksan kanssa asetti hyvin tiukat ehdot, vaatien Venäjältä tietynlaista käytöstä. Näemme nyt, että Saksa pitää niistä kiinni, mutta Ranska hakee vaihtoehtoja, Moshes sanoo.

Tutkijan mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron on viime aikoina vaikuttanut tuuliviiriltä Ukrainan kysymyksessä. Putinin kanssa maanantaina pitämänsä tapaamisen yhteydessä Macron vaikutti avoimelta Venäjän suuntaan.

Keskiviikkona Macron kuitenkin tähdensi, että Ukrainan konfliktin ratkaisussa on tehtävä edistystä ennen kuin Venäjä päästetään takaisin G7-maiden pöytään, jolloin palattaisiin entiseen G8-malliin. Venäjä erotettiin johtavien talousmaiden kerhosta Ukrainan tapahtumien vuoksi vuonna 2014.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.