Ukrainalainen Musta Tulppaani noutaa kaatuneita kotiin: "Pojat oli palautettava äideilleen"

Kun menin ensimmäistä kertaa rintamalle, tuntui kuin olisin siirtynyt II maailmansodan Stalingradiin. Kaikkialla oli palaneita ruumiita ja ilmassa haisi sota, Musta Tulppaani -järjestön vapaaehtoinen, 68-vuotias Volodymyr Dorofieiev kertoo järjestön toimistolla Kiovassa.

– Se oli henkisesti ja fyysisesti raskasta, mutta Ukrainan itsenäisyyden puolesta kuolleet pojat oli palautettava äideilleen, hän jatkaa.

Afganistanin sodassa 1979 Neuvostoliitto haki kaatuneensa kotiin mustiksi tulppaaneiksi kutsutuilla helikoptereilla. Ukrainalainen Union People’s Memory -järjestö otti termin uusiokäyttöön 2014 kun puolustusministeri pyysi apua Itä-Ukrainan kriisissä. Musta Tulppaani oli ainoa taho, jolle venäjämieliset separatistit myönsivät edes osittaisen pääsyn hallitsemilleen alueille.

– Aikaisemmin etsimme I ja II maailmansodan vainajia, jotka olivat olleen maan povessa 70–100 vuotta. Nyt edessämme oli muutama päivä sitten kuolleita sotilaita, arkeologina päätyönsä tekevä Dorofieiev sanoo.

 

Ensimmäinen missio tehtiin Donetskin alueen Ilovaiskin-kaupunkiin syyskuussa 2014. Alueella sodittiin yhä, mutta järjestölle luvattiin toimintarauha. Tulitauko kuitenkin petti. Muilla rintamilla onnistui paremmin.

Musta Tulppaani on tuonut 107 paikkakunnalta kotimaan multiin 830 sotilasta ja 700 siviiliä.

– Vastapuoli saattoi meitä operaatioiden aikana, mutta he uhkailivat ja osoittivat usein aseilla. Olin ensimmäisen 10-päiväisen keikan jälkeen niin väsynyt, että en sietänyt mitään ääniä. Jos lattialle putosi vaikka kynä, säpsähdin sitä kuin pommin räjähdystä. On ylipäätänsä ihme, ettei kukaan meistä menehtynyt vaikka välillä pommi räjähti niin lähellä, että kypärä lensi päästä. Uskon, että jumala suojeli minua.

Musta Tulppaani teki töitä puolustusministerin lähetteellä kolme vuotta. Sen jälkeen ministeriö perui lähetteen ja perusti oman ryhmän. Nyt Itä-Ukrainan vainajia ei nouda kukaan, sillä ministeriön joukkoa ei ole päästetty alueelle. Kaatuneiden määrä on laskenut sodan alusta, mutta noutamatta on yhä monta vainajaa. Tulppaani jatkaa työtä takaisinvallatuilla alueilla.

Konflikteissa on tapana muodostaa yhteinen komissio vainajien etsintää varten. Dorofieiev sanoo Ukrainalta puuttuvan perusvalmiudet niin vainajien etsintään, kuljettamiseen kuin identifioimiseenkin. Sotilaat ovat rintamalla ilman tuntolevyjä, vaikka Musta Tulppaani on muistuttanut monta kertaa niiden tarpeellisuudesta.

– Presidentin ja parlamentin on vaihduttava, jotta ongelmat ratkeavat. Toivon, että saamme parlamentin, joka kuuntelee meitä.

Dorofieiev sanoo sananlaskun kuuluvan ”sota loppuu rauhaan”, mutta hän ei usko sodan ratkeavan istuvan presidentin avulla. Petro Porošenko on hänestä jo näyttänyt mihin tämä kykenee ja tämä ei ole paljon.

 

Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros pidetään 21. huhtikuuta. Vastakkain ovat Porošenko ja tv-koomikko Volodymyr Zelenskyi.

Union People’s Memory tekee kesällä suomalaisittain kiinnostavia kaivauksia Länsi-Ukrainassa. Kohteena on Karpaateilla sijaitseva Vyshkivin-sola Synevyrin kansallispuistossa, johon jäi 1800-luvulla Balkanin sodassa tsaarin armeijaan kuuluneen Suomen kaartin sotilaita.

Puhuessaan vuosien 1877–1878 vainajista, Dorofieievin kasvot loistavat innosta. Tässä puhuu tutkija ja intohimoinen historioitsija. Itä-Ukrainan konfliktista kertoessaan Dorofieievin kasvoilta paistaa pelkkä kärsimys ja suru.

Kansalaisjärjestö toimii johtohahmonsa hupenevilla varoilla

Union People’s Memory -järjestön alajaosto Musta Tulppaani pyörii pääsääntöisesti johtohahmonsa, ukrainalaisen bisnesmies Jaroslav Zhikin varojen turvin. Kansalaisjärjestön vapaaehtoisiin kuuluva Volodymyr Dorofieiev sanoo Zhikinin ajautuneen lähes konkurssiin Tulppaanien takia.

Järjestö on saanut Punaiselta Ristiltä välineistöä ja koulutusta. Paikalliset työnantajat puolestaan ovat auttaneet myöntämällä työntekijöilleen lupia osallistua toimintaan työajalla. Sveitsiltä Musta Tulppaani on saanut 100 000 euron tuen.

– Ukraina on antanut meille bensarahoja, Dorofieiev sanoo ja pyörittää päätään.

Äänessä on pettymystä. Kyse ei ole vain taloudellisen tuen vaan myös arvostuksen puutteesta. Musta Tulppaani on joutunut peräämään oikeusteitse veteraani-tunnuksia jäsenilleen. Ulkoministeriön mielestä järjestö ei nimittäin ole osallistunut sotaan, koska toiminta on aseetonta.

– Itse en ole saanut työstäni kopeekkaakaan, enkä ole palkkaa tästä koskaan kaivannutkaan. Meitä on ajanut rahallisen korvauksen sijaan eteenpäin ajatus, että täytämme tärkeää tehtävää.

Dorofieiev sanoo toivovansa henkilökohtaisten korvausten ja veteraanioikeuksien sijaan valtiolta tunnustusta sotaan osallistumisesta. Sen asian myöntämistä, että Musta Tulppaani on hoitanut tärkeää tehtävää.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .