Uutisen takana: Teknologian kylmä sota saamassa voittajan – seuraava Google voi hyvin tulla Kiinasta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hölläsi yllättäen suhtautumistaan teknologiayhtiö Huaweihin viime viikonlopun G20-kokouksessa, kun hän ilmoitti, että amerikkalaisyhtiöt voivat taas myydä teknologiaa kiinalaisfirmalle.

New York Times ehti jo syyttää Trumpia siitä, että tämä asettaa kauppasuhteet kansallisen turvallisuuden edelle. Lehden mukaan Huawei on suurin uhka Yhdysvaltojen valta-asemalle langattomien verkkojen mahtimaana.

Kiina ja Yhdysvallat käyvät kilpajuoksua maailman ensimmäisen kattavan 5G-verkon rakentamisessa. Kisa muistuttaa kovasti kylmän sodan aikaista avaruuskilpaa Neuvostoliiton ja USA:n välillä, vaikka sen seuraukset saattavat olla vielä merkittävämmät.

Kiina on kovaa vauhtia voittamassa kilpailun.

 

Monelle 5G tarkoittaa vain sen edeltäjää 4G:tä nopeampaa internet-yhteyttä, mutta uudesta verkkoteknologiasta on povattu seuraavaa koko maailman mullistavaa innovaatiota, jopa internetiä merkittävämpää.

Villeimmissä kuvitelmissa jopa kokonaiset kaupungit toimisivat automaatiolla. Verkossa toisiinsa olisivat yhteydessä niin automatisoidut ajoneuvot, tehtaat, rakennustyömaat, sairaalat kuin kaivoksetkin, ja ne kommunikoisivat keskenään ja lähettäisivät toisilleen valtavia datamääriä.

– 5–10 vuoden päästä 5G on merkittävä osa kansallista kilpailukykyä, osastopäällikkö Sauli Pahlman Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta arvioi.

Huawei linkittyy 5G-verkkojen kehitykseen, sillä se on Yhdysvaltain pakotteista huolimatta johtoasemassa 5G-verkon päätelaitteiden myynnissä. Yksikään yhdysvaltalaisyritys ei ainakaan vielä valmista 5G-verkon komponentteja.

Huawein mukaan sen laitteita löytyy kahdesta kolmasosasta maailmaan rakenteilla olevista 5G-verkoista. Kesäkuun alussa South China Morning Post uutisoi, että Huawei on hankkinut puolet Kiinan rakenteilla olevan 5G-verkon sopimuksista.

 

Huhtikuussa Yhdysvaltojen puolustusministeriö sai pöydälleen raportin, jonka laati Yhdysvaltain puolustusinnovaatiolautakunta (Defense Innovation Board, DIB).

Lautakunta koostuu puolustusministeriön neuvonantajina toimivista liiketoiminnan ja teknologian asiantuntijoista. Raportissa todetaan, että 5G-kilvan voittajalle on seuraavien kymmenen vuoden aikana luvassa miljardien dollarien tulot ja valtava määrä työpaikkoja langattomien verkkojen eri osa-alueilta.

– Maa, joka omistaa 5G:n tulevaisuuden, omistaa myös valtaosan verkon innovaatioista ja asettaa standardit muulle maailmalle, siinä kirjoitetaan.

Raportti maalaa synkän kuvan Yhdysvaltojen mahdollisuuksista pärjätä 5G-kilvassa, ja suurimmaksi syylliseksi tähän se nostaa itse puolustusministeriön.

 

5G-verkkoa rakennetaan maailmalla kahdenlaisten taajuuksien varaan. DIB:n raportin mukaan Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa kaupallista verkkoa rakennetaan hyvin korkealla taajuudella (24–300 gigahertsiä) toimivaksi, kun muualla maailmassa verkolle on varattu matalamman taajuuden (alle 6 gigahertsiä) kaistoja.

Molemmissa on puolensa: mitä korkeampi taajuus, sitä nopeampi verkko saadaan. Toisaalta matalammalla taajuudella toimiva verkko tarvitsee paljon vähemmän tukiasemia, sillä siinä radioaaltojen kantama on pidempi ja aallot pääsevät helpommin erilaisten esteiden läpi.

Google testasi eri taajuuksien mahdollisuuksia DIB:n pyynnöstä, ja ero osoittautui valtavaksi. Matalalla taajuudella Googlen onnistui testissä peittää yli puolet maasta 100 megabitin internetillä, kun korkean taajuuden lähettimillä vain 11 prosenttia Yhdysvalloista saisi yhtä nopean langattoman netin.

Maan puolustusministeriö on raportin mukaan varannut itselleen kaikki matalan aallonpituuden kaistat. Käytännössä se tarkoittaa kahta asiaa: ensinnäkin kattavan, kaupallisen 5G-verkon rakentaminen maahan maksaa maltaita, sillä tukiasemia on rakennettava todella tiheään.

Toiseksi muualla maailmassa rakennetut 5G-sovellukset eivät välttämättä toimisi Yhdysvalloissa ja päin vastoin, sillä ne olisi suunniteltu juuri matalamman aallonpituuden verkolle.

Raportin julkaisun jälkeen myös alemman taajuuden kaistoilta on kaupattu tilaa operaattoreille, mutta maan telehallintovirasto asettaa silti ensisijaiseksi korkean taajuuden verkon kehittämisen.

 

Yhdysvallat on toistaiseksi edellä 5G-kilvassa, sillä useassa maan suurkaupungissa 5G on otettu jo kaupalliseen käyttöön.

Toisaalta testituloksien perusteella korkean taajuuden verkot ovat paikoitellen surkeita. Lyhyen aallonpituuden aalloilla on vai­keuksia läpäistä edes rakennusten seiniä, joten käytännössä 5G toimii testikaupungeissa kunnolla vain ulkotiloissa.

Kiinassa 5G ei ole vielä kaupallisessa käytössä. Alun perin maa suunnitteli 5G-verkon julkistusta vuonna 2020, mutta valtiojohtoisen sanomalehden China Paperin mukaan 5G aiotaan ottaa käyttöön 40 kiinalaiskaupungissa jo tämän vuoden lokakuussa.

 

Kiina on tyytynyt teknologiassa usein kopioimaan innovaatioita kehityksessä edelle menneiltä länsimailta.

Yhdysvallat onnistui vuonna 2009 Suomen jälkeen toisena maana maailmassa rakentamaan toimivan 4G-verkon. Se propelloi amerikkalaisen mobiiliteollisuuden maailman huipulle.

Apple, Google, Facebook, Amazon, Netflix ja lukemattomat muut amerikkalaisyritykset alkoivat rakentaa mobiilisovelluksia ja palveluita, jotka hyödynsivät 4G-verkkoa. Muu maailma tuli perässä.

Lähes kaikki kiinalaisten suosituimmista mobiilisovelluksista ovat suoria kopioita amerikkalaisista menestystarinoista. Nyt Kiina hamuaa edelläkävijäksi.

Maa on DIB:n raportin mukaan sijoittanut 5G-verkkojen kehitykseen jo 180 miljardia dollaria. Tavoitteena on, että maassa olisi 460 miljoonaa 5G-yhteyttä vuoteen 2025 mennessä.

 

Presidentti Trump julisti huhtikuussa, että Amerikan on voitettava 5G-kilpajuoksu. Juuri nyt näyttää siltä, että maa on pudonnut kisasta jo ennen lähtöviivaa. On mahdollista, että viiden vuoden kuluttua amerikkalaisyritykset ovat siirtyneet päällikön penkiltä kopiovastaaviksi.

Yhdysvallat on lobannut viime kuukausina liittolaisiaan ahkerasti olemaan luottamaan Huaweihin, mutta esimerkiksi Saksa on pitänyt Huawein mukana tarjouskilvassa siitä huolimatta, että Yhdysvallat uhkasi vähentää tiedustelutiedon jakamista maan kanssa, jos se päästää Huawein langattomiin verkkoihinsa.

Jopa Iso-Britannia päätti vastikään luottaa Huaweihin 5G-verkkokomponenttien toimittajana, vaikka siellä yrityksen osia ei käytetä yhteiskunnan infrastruktuurin kannalta kaikkein kriittisimpiin osiin verkkoa.

Huawein mukaan se on tehnyt sopimuksia myös suomalaisten operaattoreiden kanssa.

Huawei-keskustelu on pyörinyt lähinnä yhtiön aiheuttaman hypoteettisen vakoilu-uhan ympärillä. Yhdysvalloissa pelätään, että mikäli kiinalaisyrityksellä on hallussaan suuri osa yhdysvaltalaisesta mobiiliteknologiasta, voisi valtio käyttää sitä vakoillakseen Yhdysvaltoja tai jopa kyberhyökkäyksiin.

Pelko on osittain perusteltu, sillä Kiinan lait takaavat valtiolle laajemman pääsyn maan sisällä toimivan yrityksen dataan kuin länsimaissa. Toisaalta Huawei on toistuvasti kertonut, että se asettaa asiakkaansa kaikkien valtioiden, jopa Kiinan, yläpuolelle.

– Tällä hetkellä ei ole mitään todisteita siitä, että jostain maasta tuleva valmistaja olisi sen suurempi turvallisuusriski kuin muutkaan, Kyberturvallisuuskeskuksen Pahlman sanoo.

Todisteiden puuttuessa vakoilupelko näyttäytyy yhtiön pelinappulana käyttämisenä Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodassa.

 

USA ei enää pysäytä Huaweita vanhanaikaisella protektionismillaan, ja lopulta maa ampuu vain itseään jalkaan käymällä kauppasotaan Kiinan kanssa.

Jopa Nokian pääjohtaja Rajeev Suri kritisoi amerikkalaisia Huawei-pakotteita The Financial Timesin haastattelussa viime tiistaina, vaikka Nokia on viime kädessä hyötynyt Huawein ahdingosta. Surin mukaan sääntelystä on haittaa koko alalle.

Lehtitietojen mukaan Huawei myy päätelaitteitaan roskahintaan, jopa yli puolet halvemmalla kuin Ericsson tai Nokia.

Jos amerikkalaiset teleoperaattorit haluavat toimivan, kaupallisen 5G-verkon nopeasti pystyyn, voisi Huawei tarjota niille halpoja sopimuksia, jotka auttaisivat verkon nopeampaa rakentamista. Se taas auttaisi amerikkalaisyhtiöitä kehittämään 5G-innovaatioita nopeammin.

Toisaalta sekään ei auta, ellei verkkoa päätetä rakentaa matalammille taajuuksille. Yhdysvaltojen on joka tapauksessa muutettava strategiaansa langattomien verkkojen kanssa, mikäli se haluaa pysyä kilpailukykyisenä tulevaisuuden teknologiamarkkinoilla.

 

Lähteet: New York Times, MIT Technology Review, Wall Street Journal, The Financial Times, South China Morning Post, CNBC, Time Magazine.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .