Vallanvaihdos vain lisäsi jännitteitä Itä-Kongon ruutitynnyrissä: oppositiojohtaja Fayulun tukialueilta estettiin äänestäminen

Presidentti Joseph Kabilan vastainen oppositio näytti torstaina saaneen historiallisen voiton Kongon demokraattisen tasavallan presidentinvaaleissa. Maan keskusvaalilautakunta julisti voittajaksi Felix Tshisekedin, joka edustaa Kongon pitkäaikaista keskustavasemmistolaista oppositiopuoluetta UDPS:ää.

Tulos johti kuitenkin saman tien epäilyksiin vaalivilpistä, sillä kyselyt olivat ennakoineet ylivoimaista voittoa toiselle opposition ehdokkaalle, Exxon Mobilin entiselle johtajalle Martin Fayululle. Fayulun murskavoittoa ennustivat muun muassa tutkimuslaitokset Ipsos ja BERCI sekä Kongon katolisen kirkko, jolla oli vaaleissa 40 000 tarkkailijaa.

 

Hurjimpien huhujen mukaan Tshisekedi olisi tehnyt jonkinlaisen sopimuksen väistyvän presidentin Joseph Kabilan hallinnon kanssa tilanteessa, jossa Kabilan omaa luottomiestä ei pystytty enää mitenkään junttaamaan maan johtoon. Huhuja ruokki Tshisekedin kiitospuhe, jossa hän kiitteli Kabilaa ja kuvasi häntä ”tärkeäksi poliittiseksi partneriksi”, kertoo uutistoimisto Reuters.

Kabilan hallinto ei vastaavasti pyrkinyt millään tavalla kiistämään Tshisekedin voittoa.

Kalifornialaisen Pomona Collegen Afrikka-tutkimuksen professorin Pierre Englebertin mukaan kyselyiden ja vaalituloksen välinen ristiriita voi selittyä ainakin osittain sillä tosiasialla, että Kabilan hallinto esti äänestämisen kolmella Fayulun tukialueella. Päätös tehtiin juuri ennen vaaleja.

Vaaleja ”lykättiin” muun muassa Yumbin alueella, läntisessä Mai-Ndomben maakunnassa, joka on Fayulun kotiseutua. Samalla tavalla kävi Pohjois-Kivun maakunnan kahdelle isolle kaupungille Benille ja Butembolle.

Nimenomaan Pohjois-Kivu on Englebertin mukaan Fayulun kovimpiin kuuluvaa tukialuetta. Hänelle mitattiin alueella 33–55 prosentin kannatuslukemia, kun kovin haastaja Tshisekedi liikkui 13–32 prosentissa.

Kongon vaaleissa havaittiin monenlaisia väärinkäytöksiä, mutta äänestämisen estäminen tietyillä alueilla saattoi lopulta olla se tekijä, joka ratkaisi vaalituloksen.

– Päätöksellä poistettiin 1 745 249 rekisteröitynyttä äänestäjää, mikä on merkittävä määrä siihen nähden, että Tshisekedi voitti valtakunnallisessa ääntenlaskennassa Fayulun – väitetysti – 684 281 äänellä, Pierre Englebert toteaa.

Sortotoimien osuminen juuri Pohjois-Kivuun ei lupaa hyvää Kongon tulevan vakauden kannalta. Alueella on pyörinyt jo vuosia YK:n suurin rauhanturvaoperaatio Monusco, mutta rauhaa ei vain ole tullut.

Alueella toimii useita aseellisia ryhmiä, mutta tällä hetkellä taisteluja käydään ennen muuta Kongon armeijan ja islamistikytköksisen ADF:n (Yhdistyneet demokraattiset voimat) välillä.

Monusco on toiminut tiiviissä yhteistyössä Kongon armeijan kanssa, minkä vuoksi myös se on saanut aika ajoin siipeensä. Viimeksi marraskuussa seitsemän YK-rauhanturvaajaa kuoli ja 12 haavoittui ADF:n kanssa käydyssä kahnauksessa Benin kaupungissa.

Pahinta on se, että Kongon armeijaankaan ei voi luottaa. Esimeriksi Kongon sotarikoksia YK:lle tutkineen nuoren ruotsalaispoliitikon Zaida Catalánin järkyttävä surma ja ruumiinhäpäisy itäkongolaisessa Ngomben kylässä maaliskuussa 2017 on edelleen selvittämättä.

Yksi pääepäilty löydettiin, mutta häntäkään ei päästy kuulustelemaan, koska mies menehtyi selliinsä myrkytyksen seurauksena, mikä on herättänyt epäilyksiä Kongon armeijan tai hallituksen osallisuudesta tapahtumiin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .