Venezuelalla voi olla pian kaksi presidenttiä: USA saattaa jäädyttää Maduron hallinnon rahaliikenteen

Venezuelan parlamentin uusi puhemies Juan Guaido ilmoitti viime perjantaina olevansa valmis ryhtymään maan väliaikaiseksi presidentiksi tilanteessa, jossa istuvan presidentin Nicolas Maduron ei voida katsoa edustavan enää laillista valtaa.

Maduro valittiin toiselle presidenttikaudelleen viime vuonna järjestetyissä presidentinvaaleissa, mutta esimerkiksi Yhdysvallat ja EU ovat tuominneet vaalit vilpillisiksi.

Toissa viikolla myös Venezuelan parlamentti ilmoitti, että se pitää Maduron hallintoa laittomana. Maduro ei tästä kuitenkaan piitannut, vaan järjesti viime viikolla uuden presidenttikautensa virkaanastujaiset.

Perustuslain mukaan juhlallisuudet olisi pitänyt järjestää parlamentissa, mutta siihen ei tällä kertaa menty. Juhlat pidettiin sen sijaan maan korkeimmassa oikeudessa, presidentin luottomiesten ja -naisten parissa.

Venezuelassa jo 20 vuotta jatkunut bolivariaaninen vallankumous on ollut lopulta huono asia köyhillekin, sillä maa on ajautunut loputtomaan hyperinflaatiokierteeseen ja esimerkiksi lääkkeistä ja elintarvikkeista on kova pula. Tilannetta ovat pahentaneet USA:n ja EU:n asettamat talouspakotteet. Maasta on paennut vuoden 2015 jälkeen lähes kaksi miljoonaa ihmistä.

Vallankumous voi kuitenkin jatkua niin kauan kuin nykyhallinnolla on maan asevoimien tuki. TIME-lehden mukaan armeija on ostettu hallituksen taakse monenlaisilla taloudellisilla etuuksilla. Se kontrolloi esimerkiksi öljynjalostusta, satamia, infrastruktuuria ja perushyödykkeiden maahantuontia.

Uusi hallinto voisi viedä armeijalta kaikki sen etuoikeudet ja se voisi myös tutkia ne ihmisoikeusrikkomukset, joita on tullut esimerkiksi mielenosoitusten väkivaltaisessa tukahduttamisessa. Tätä riskiä upseerit eivät halua ottaa.

35-vuotiaalla Juan Guaidonilla on kuitenkin mahdollisuutensa, mikäli Yhdysvallat päättää tunnustaa hänet Venezuelan lailliseksi presidentiksi. Venezuelan perustuslain mukaan parlamentin puhemies pitää julistaa väliaikaiseksi presidentiksi silloin kun maalla ei ole syystä tai toisesta laillista presidenttiä.

Guaidon mukaan presidentti Maduro muuttui laittomaksi ”vallananastajaksi” 10. tammikuuta, kun hän aloitti virallisesti toisen virkakautensa, vaikka vaalirikkomukset olivat selviä. Guaido on itse luvannut toimia maansa väliaikaisena presidenttinä vain uusintavaaleihin asti.

CNN:n nimettömien lähteiden mukaan Yhdysvallat harkitsee vakavasti Guaidon presidenttiyden tunnustamista. Brasilia on jo ilmoittanut pitävänsä miestä Venezuelan laillisena johtajana, samoin Amerikan maiden järjestön pääsihteeri Luis Almagro. Myös Kanada, Kolumbia ja Chile ovat ilmoittaneet, että ne eivät pidä Maduroa enää Venezuelan laillisena presidenttinä.

Miami Heraldin mukaan Juan Guaidon kohtalo voi ratketa ensi keskiviikkona, kun hän yrittää koota Venezuelan oppositiota suurmielenosoitukseen. Jos väki lähtee massiivisesti liikkeelle, Guaido voi perustaa oman varjohallituksensa ja nimittää edellä mainittuihin maihin omat lähettiläänsä.

Varjohallinto voisi toimia jonkin ulkovallan suurlähetystön tiloissa Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa, Miami Herald visioi. Ratkaisevaa voisi olla se, jos Guaidon hallinnon tunnustavat maat päättäisivät jäädyttää Maduron hallinnon rahaliikenteen. Venezuelan parlamentti on jo pyytänyt useilta hallituksilta Maduron tilien jäädyttämistä, vahvistaa Reuters.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .