Viljeilijöiden laiton oljenkorsi katkesi Meksikossa – opioidikriisi ajaa oopiumin tuottajia siirtolaisiksi

Vuosia lounaisen Meksikon vuoristoseutujen pellot ovat lainehtineet punaisen ja liilan eri sävyissä hehkuvien kukkakasvien peitossa.

Kasvien kaunis ulkomuoto on petollinen. Kyseessä on Papaver somniferum, oopiumiunikko, joka on ruokkinut paikalliset maanviljelijät ja heidän perheensä, mutta myös Yhdysvaltojen heroiininkäyttäjien riippuvaisuudet.

Tuo näky on nyt katoamassa. Oopiumin kysyntä on romahtanut, ja viljelijät ovat ymmällään. Osa siirtynyt maissinviljelyyn, mutta vielä useampi on lähtenyt yrittämään uutta elämää Meksikon pohjoisosissa tai siirtolaiseksi kohti Yhdysvaltoja, New York Times kertoo.

– En tiedä, mitä tapahtui, mutta yhtäkkiä hinta romahti. Emme voineet enää ostaa maissia ja muita välttämättömiä hyödykkeitä, lehden haastattelema, oopiuminviljelijästä laittomaksi siirtolaiseksi ja mansikanpoimijaksi Kaliforniaan päätynyt Ricardo kertoo.

Usein viljelijät eivät tiedä, minne unikosta kerättävä oopiumipihka päätyy. Ja jos tietävät, siitä ei välitetä.

– Tiesin, että se oli laitonta, mutta otin riskin. Kiitos oopiumin, pystyin kasvattamaan perheeni, mutta se aikakausi on nyt ohi, viljelijä Pedro Garcia kertoi The Guardianille.

Vaihtoehtoja ei juuri ole: Amsterdamin Monikansallisen instituutin (Transnational institute, TNI) helmikuussa 2018 julkaistussa raportissa todetaan, että oopiumin viljely on syrjäisillä vuoristoseuduilla usein ainoa taloudellisesti kannattava elinkeino.

Samaa sanovat myös New York Timesin ja The Guardianin haastattelemat maanviljelijät.

Oopiumin tuotanto saavutti Meksikossa huippunsa vuonna 2017, Valkoisen talon kansallisen huumepolitiikan laitoksen raportissa arvioidaan. Tuolloin oopiumia viljeltiin laitoksen arvion mukaan yli 44 000 hehtaarin maa-alalla, kun vielä vuonna 2018 viljelyala oli saman raportin mukaan 41 000 hehtaaria.

Nyt oopiumin tuotto on romahtanut: New York Timesin mukaan viljelijä sai paunasta oopiumitahnaa vielä vuonna 2017 parhaimmillaan 590 dollaria, kun tänä päivänä hinta liikkuu 50 dollarin paikkeilla.

Suurin osa meksikolaisesta oopiumiunikosta on päätynyt amerikkalaisten kuluttamaan heroiiniin. TNI:n raportissa todetaan, että yli 90 prosenttia Yhdysvaltain heroiinista tulee Meksikosta.

YK arvioi kesäkuussa julkaistussa raportissaan, että opioidiepidemia on vielä paljon luultua pahempi. Suurin syy erityisesti on fentanyylin leviäminen, mistä käy syyttäminen myös räjähdysmäisesti lisääntyneitä yliannostuskuolemia.

Synteettinen, usein Kiinasta tuleva ja monta kertaa heroiinia vahvempi fentanyyli on korvaamassa heroiinin erityisesti Yhdysvaltojen itärannikon markkinoilla.

Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador tiedosti viljelijöiden ahdingon jo huhtikuussa ja lupasi toimia heidän puolestaan.

– Monista pidetään jo nyt huolta, ja heistä kaikista aiotaan pitää, López Obrador vannoi tuolloin järjestämässään tiedotustilaisuudessa.

Presidentti lupasi taloudellista apua ja ohjelmia unikkojen korvaamiseksi muilla viljelykasveilla, mutta New York Timesin haastattelemien maanviljelijöiden mukaan yksikään lupauksista ei ole vielä toteutunut.

Syrjäseutujen tulevaisuus on epävarma. Guerreron osavaltion oopiumin viljelyalueet ovat The Guardianin mukaan muuttuneet jo kartellien taistelualueiksi ja väkivalta on lisääntynyt, mutta toisaalla viljelijät ovat saaneet elää verrattaen rauhassa.

Kun oopiumin viljely taantuu, pelkona on, että kartellit pyrkivät korvaamaan menetetyt tuottonsa kiristyksellä, kidnappauksilla ja autovarkauksilla, mikä olisi omiaan lisäämään väkivaltaa aiemmilla viljelyalueilla.

Toiset uskovat parempaan tulevaisuuteen.

– Hinnan lasku voi olla yhteisöille suuri mahdollisuus elvyttää perinteinen maatalous alueella, paikallisen ihmisoikeusjärjestö Tlachinollanin perustaja Abel Barrera Hernández sanoo The Guardianille.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .