Voiko matkustajakonetta todella luulla risteilyohjukseksi, ja miksi yksittäinen sotilas pystyi päättämään 176 ihmisen kuolemaan johtaneesta iskusta?

Iranin selitykset matkustajakoneen alasampumisesta otettiin viikonloppuna epäillen vastaan maailmalla. Iranin mukaan koneen tuhonneen ohjuksen laukaisi sotilas, joka luuli konetta risteilyohjukseksi. Tilannetta vaikeutti Iranin mukaan se, että tapahtuma-aikaan viestintäyhteydet eivät toimineet, minkä takia sotilas joutui tekemään päätöksen yksin.

Ilmatorjunta-asiantuntija Esa Kelloniemi arvioi STT:lle Iranin väitteitä. Hän on Ilmatorjuntamuseon johtaja ja koulutukseltaan ilmatorjunta-upseeri, joka on palvellut muun muassa ilmatorjuntatehtävissä sekä ohjuspatteriston komentajana.

Maallikkoa ihmetyttää, miten rungoltaan liki 40-metrinen Boeing 737 -matkustajakone voisi sekoittua risteilyohjukseen, joista esimerkiksi Yhdysvaltojen Tomahawk-ohjus on vain kuusimetrinen ja halkaisijaltaan noin 50 senttiä.

Kelloniemen mukaan sotilaan erehdys on sinänsä mahdollinen, ja sen taustalla voi olla sekä teknisiä että inhimillisiä syitä. Osin ne saattavat liittyä venäläisvalmisteiseen lyhyenkantaman ohjustorjuntajärjestelmään, jota Iranin uskotaan käyttäneen.

–  Tor-järjestelmässä operaattorilla (sotilaalla) on niin kutsuttu synteettinen näyttö. Siinä ymmärtääkseni maalimerkki näkyy siten, että siinä ei erotella, onko kyseessä esimerkiksi lentokone tai risteilyohjus. Se eroaa vanhakantaisesta tutkanäytöstä, missä maalimerkin voimakkuudesta ja koosta voi päätellä, onko kyseessä iso vai pieni maali, Kelloniemi selittää.

 

Eivätkö transponderin tiedot välittyneet?

 

Kelloniemen mukaan myös Iranin kertomat ongelmat viestintäyhteyksissä voivat osaltaan selittää sitä, miksi sotilas saattoi luulla matkustajakonetta uhaksi.

–  Matkustajakoneet lähettävät toisiotutkalla eli transponderilla lennonjohdolle koneen identifiointi- ja lentotilatietoa. Kun tulenkäytön johtamisjärjestelmä toimii oikein, tieto tulee myös ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmään ja operaattorin synteettisellä näytöllä kone näkyy oman koneen merkkinä, erilaisena kuin viholliskone. Mutta jos yhteydet olivat poikki, yksittäinen operaattori saattoi tehdä ratkaisun tietämättä, että maali on oma tai siviilikone.

Periaatteessa sekaannusta voisi aiheuttaa sekin, että risteilyohjus ja matkustajalentokone lentävät suurin piirtein samalla nopeudella eli noin 850-900 km/h, kun lentokone on maksiminopeudessa.

–  Toisaalta tässä tapauksessa kone oli vasta nousuvaiheessa eikä ollut ehtinyt kiihtyä täyteen nopeuteensa. Myös koneen lentoprofiilin ja -reitin perusteella operaattorin olisi pitänyt osata päätellä tai ainakin epäillä, että kyse on nousevasta matkustajakoneesta, varsinkin kun oltiin lentokentän lähellä. Ilmapuolustusta johtavan organisaation olisi myös pitänyt antaa operaattoreille tietoa siitä, mistä suunnasta koneet tyypillisesti tulevat ylös ja mistä laskuun, Kelloniemi listaa.

 

Miksi yksittäinen sotilas sai päättää laukaisusta?

 

Iskusta tekee erikoisen sekin, että yleensä yksittäiset ohjuslavetin operaattorit eivät päätä ohjusten laukaisemisesta, vaan päätökset tekee ohjuspatterin tulenkäytön johtohenkilöstö. Tapahtumahetkellä keskiviikkoaamuna tilanne oli kuitenkin poikkeuksellinen, koska Iran oli tehnyt ilmaiskuja amerikkalaistukikohtiin Irakissa ja odotti Yhdysvaltojen vastausta.

–  Kun valmiusaste oli hyvin korkea, tulenkäytön lupa oli saatettu antaa yksittäisen vaunun johtajalle esimerkiksi tilanteessa, jossa johtamisyhteys oli katkennut. Se on ihan ymmärrettävää siinä mielessä, että Yhdysvallat oli uhannut iskeä heti takaisin. Silloin tulenkäytön lupaa ei voitu pitää korkeassa komentoportaassa, Kelloniemi sanoo.

Iran on kertonut, että operaattorin piti tehdä ratkaisu ohjuksen laukaisemisesta kymmenessä sekunnissa. Kelloniemi pitää väitettä uskottavana.

–  Jos uskotaan Iranin kertomaa, että viestiyhteydet eivät toimineet eikä ohjuslavetilla ollut laajaa ilmatilannekuvaa käytössään ja se joutui toimimaan itsenäisesti, lavetin omalla valvontatutkalla maalin havaitsemisetäisyys on vain noin 25 kilometriä. Tuolloin reagointiaika operaattorille on hyvin lyhyt, jotta järjestelmä ehtii tulittaa. Jos tulenkäytön johtamisjärjestelmä olisi ollut täysin pelissä, se olisi tuottanut tietoa pidemmältä ajalta ja matkalta ja antanut lisää aikaa valmistautua ja varmistella, onko kyseessä oma kone vai ei.

Ei ole tiedossa, kuinka paljon ja minkälaista osaamista tai kokemusta operaattorilla oli. Kelloniemen mukaan sotilaaseen on joka tapauksessa kohdistunut tilanteessa todennäköisesti kova henkinen paine.

–  Psyykkiset paineet tällaisessa kansallisessa hätätilanteessa voivat olla kovat yksittäisellä sotilaalla, kun tilanne tulee päälle ja pitäisi tehdä ratkaisuja muutamassa sekunnissa. Kokenut ihminen voi vielä pystyä harkintaan. Kokemattomamman sotilaan kohdalla riskinä on, että hän toimii, jotta ei jätettäisi toimimatta. Jokainen voi kuvitella itsensä siihen asemaan ja miettiä, mitä tekisi.

 

Miksei ilmatilaa suljettu matkustajakoneilta?

 

Kelloniemen mukaan suurin kysymys on kuitenkin, miksi Iran ei määrännyt lentokieltoa heti aloitettuaan ilmaiskut Irakiin.

–  Onhan täysin selvää, että tällaisessa sekavassa tilanteessa riski omien koneiden kohteeksi valitsemisesta on todella suuri. Jos ajatellaan, että Yhdysvallat olisi käynyt vastahyökkäykseen ja Iranissa ilmatorjunnassa tulenkäyttöoikeus olisi annettu hyvin alas samaan aikaan kun siviililentotoimintaa olisi jatkettu, ukrainalaiskoneen kaltaisia tapauksia olisi voinut hyvin tulla lisää.

Jotkut ovat epäilleet, että Iran olisi jättänyt siviililiikenteen käyntiin tahallaan ehkäistäkseen tai vaikeuttaakseen Yhdysvaltojen vastaiskuja.

–  Onhan sekin mahdollista, että Iran ajatteli, ettei Yhdysvallat iske tukikohtiin, joissa on siviililiikennettä. Tällaisia spekulaatioita varmaan tulee ja menee kun mietitään, miksei siviililentotoimintaa kielletty, kun sen olisi pitänyt olla aivan selvä asia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Iranilaiskenraali: Ukrainalaiskonetta luultiin risteilyohjukseksi, päätös alasampumisesta tehtiin 10 sekunnissa

Siviilikoneita on ammuttu alas ennenkin