Jyväskylän yliopiston professori: Jalkapallo nautiskelee Suomi-palloilun valta-aseman murusista, mutta ei lyö jääkiekkoa – Jääkiekkoliitossa iloitaan Huuhkajien menestyksestä

Päävalmentaja Markku Kanerva ohjeistaa pelaajia miesten jalkapallomaajoukkueen Huuhkajien harjoituksissa lokakuussa 2019. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Paavali Pastila / STT

Ensi kesän miesten EM-kisabuumia herkeämättä odottava jalkapallokansa pääsee jatkossa nauttimaan Suomi-palloilun valta-aseman murusista, mutta kokonaisuudessa Suomen palloiluvaltikka pysyy edelleen vankasti maan suosikkilajilla jääkiekolla.

Näin povaa liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

–  Aika ajoin jalkapallo voi ottaa Suomen ykköspalloilulajin aseman itselleen. Kun EM-kisat lähestyvät, jalkapallo ottaa luonnollisestikin valta-aseman kaikissa medioissa, Itkonen sanoo.

Itkosen mukaan kahden suuren pallopelin jälkeen pienemmät lajit, koripallo, lentopallo ja salibandy, saattavat olla jatkossa yhä enemmän jääkiekon ja jalkapallon pihdeissä.

–  Liiga on puhtaasti jääkiekossa ammattilaisliiga, ja jalkapallossa ollaan menossa vahvasti samaan suuntaan. Muissa lajeissa ei voi sanoa, että niiden pääsarjat ovat täysammattilaissarjoja.

Jääkiekko on Suomen ammattilaisurheilun veturi

Jalkapallolla on kuitenkin edessään vielä pitkä tie, jos se haluaa haastaa jääkiekon ykköslajin asemasta. Lajiväen vuosikymmeniä kestänyt työ on nostanut jääkiekon Suomen selvästi ammattimaisimmaksi palloilulajiksi, josta suurella osaa suomalaisista on myös jokin mielipide.

–  Jääkiekko on ollut ammattimaistumisen suhteen suomalaisurheilun veturi. Lajissa liikkuvat rahavirrat, etenkin lajin arvokilpailut, ovat tuoneet sille sievoiset potit. Niitä rahoja on voitu käyttää huippukiekon ohella alemmilla ja paikallisilla tasoilla juniorikiekkoilua myöten, Itkonen kertoo.

Jalkapallon valttina on se, että kyseessä on Suomen harrastetuin laji. Suomen Palloliiton mukaan Suomi-futiksessa rekisteröityjä pelaajia on 140 000.

Jalkapallo pääsee nauttimaan myös uusista rahavirroista, sillä Euroopan jalkapalloliitto Uefa jakoi jokaiselle kisoihin yltävälle maalle 9,25 miljoonaa euroa kahisevaa. Kisamenestys toisi pottiin vielä lisämiljoonia.

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti kertoi STT:lle marraskuussa, että rahoja halutaan käyttää siten, että ne hyödyttävät suomalaista jalkapalloa pitkällä tähtäimellä. Potista noin kolmanneksen on kerrottu menevän pelaajille.

"Parasta mitä suomalaiselle palloilukulttuurille saattaa tapahtua"

Jääkiekkoliiton puheenjohtajalla Harri Nummelalla on yksiselitteinen mielipide Huuhkajien menestyksestä.

–  Se, että Huuhkajat on menestynyt ja toivottavasti menestyy kesälläkin, on parasta mitä suomalaiselle palloilukulttuurille kokonaisuudessaan saattaa tapahtua. En usko, että se on keneltäkään pois. Suomessa urheiluyhteisö ylipäänsä on mielestäni suhteellisen tiivis, Nummela sanoo.

Kiekkoliitto edistää lajien välistä yhteistyötä esimeriksi kokeiluvaiheessa olevalla Parempaa peliä -hankkeella. Länsi-Suomessa toimivalla hankkeella pyritään edesauttamaan jääkiekon harrastamista, vaikka nuori harrastaisi myös muita lajeja.

Professori Itkonen pohti muutaman vuoden takaista projektia, jossa Suomen suurimpien lajien miesten maajoukkueiden valmentajat kokoontuivat palaveroimaan. Aihe keräsi runsaasti mediahuomiota, mutta pariin vuoteen projektista ei ole kuulunut pihaustakaan.

–  Kenties lajikulttuurit ovat niin erilaisia, että oppimista haetaan enemmänkin oman lajin kansainvälisistä ympyröistä, Itkonen miettii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.