Markus Mustelin näki 20 vuotta sitten messuilla Brysselissä avomerisoutuveneen ja tapasi naisen, joka oli soutanut Atlantin yli. 11 kertaa Atlantin purjehtien ylittänyt Mustelin jäi miettimään, olisiko Atlantin ylittäminen soutamalla realismia. Joulukuussa 2021 Mustelin, 59, ja John "Jolle" Blässar, 55, aikovat suorittaa suomalaisittain historiallisen soutuseikkailun Kanariansaarilta Karibialle.
Projekti alkoi monien muiden suuruudenhullujen ideoiden tapaan kieltäytymisestä. Mustelinin mukaan kesti lähes 20 vuotta löytää soutupari.
– Markus kyseli joku vuosi sitten saunassa, että miten olisi? Kieltäydyin heti, että en varmasti tule. Tutkittuani asiaa totesin, että tämä on toteutettavissa. Jotain uutta piti keksiä, taustoittaa kokenut purjehtija Blässar.
Tempauksella on myös suurempi tarkoitus. Duo laittaa itsensä likoon Itämeren puolesta ja kerää reissulla varoja Itämeren suojeluun.
– Ihan pelkästään kyse ei ole poikamaisesta seikkailunhalusta, vaikka tietysti se sitäkin on, vaan haluamme tehdä jotakin Itämeren puolesta, sanoo Mustelin.
Puolitoista miljoonaa aironvetoa
Vajaan 5 000 kilometrin mittainen matka alkaa Kanariansaarten La Gomeralta ensi vuoden joulukuussa. Maali häämöttää Antigualla Karibialla. Pelkästään merivirtojen viemänä perille pääsisi 110 päivässä. Suomalaisten tarkoituksena on kuitenkin tehdä matkalla töitäkin, yhteensä noin 1,5 miljoonan aironvedon verran. Siten seikkailu puristetaan 50 päivän mittaiseksi.
Lähtöviivalla täydessä kuormassa 900 kiloa painava vene taittaa matkaa rauhallista kävelyvauhtia. Myrskyssä vene voi kääntyä ympäri, mutta oikenee hiljalleen itsestään.
– Vene on hyvin turvallinen. Tärkeintä on pysyä terveenä, en näe oikein muita riskejä. Tässä pärjää, jos miehet pysyvät kunnossa ja vene liikkeessä, Mustelin tietää.
Vene pysyy liikkeessä, jos muun muassa yksinpurjehtija Tapio Lehtisen maailmanympäripurjehdusta 2018–2019 vaivanneet äyriäiset saadaan pidettyä kurissa.
– Ne kannattaa ottaa vakavasti. Mereen hypätään suunnilleen joka kolmas päivä puhdistamaan pohja, Mustelin kertoo.
Kumpikaan ei kokkaa itselleen
Äkkiseltään voisi kuvitella, että toisen naama alkaa kyllästyttää parin kuukauden aikana. 7,3-metrisessä veneessä hajurako jää parhaimmillaankin pariin metriin. Todellisuudessa 12 vuotta samassa yrityksessä töitä tehneen kaksikon kanssakäyminen tulee olemaan ammattimaista.
– Siellä ei hirveästi seurustella. Vuoronvaihdon yhteydessä tavataan, ja silloin keskitytään käytännön asioihin, Mustelin painottaa.
Töitä tehdään vajaan kahden kuukauden ajan kahden tunnin vuoroissa: Blässar soutaa ja Mustelin lepää, ja päinvastoin. Vuorovaikutus syntyy vuoronvaihtojen yhteydessä, kun urakkansa ahkeroinut pääsee ennen lepoa "valmiiseen pöytään".
– Veneessä on yksi kaasulla toimiva vedenkeitin. Vettä sekoitetaan pakastekuivattuun muonaan, odotetaan vartti, ja ei muuta kuin bon appétit. 5 000–6 000 kilokaloria vuorokaudessa pitäisi saada syötyä, mikä tulee olemaan haasteellista. Suunnitelma on, että toinen meistä herää 20 minuuttia ennen vuoron alkua ja valmistaa toiselle ruoan valmiiksi. Meillä ei ole yhteisiä aterioita juuri koskaan, Mustelin kertoo.
Tärkeässä osassa ovat myös erilaiset naposteltavat, jotka piristävät muuten välillä yksitoikkoistakin matkaa.
– Uskon, että Lontoon rakeita tulee mukaan. Ja puuro on tietysti aina hyvä aamupala, Mustelin paljastaa herkkunsa.