Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Urheilun muisti päivittyi nykyaikaan – Urheilumuseo tarjoaa katsojalle tunne-elämyksiä digitekniikan keinoin

Urheilumuseo Olympiastadionilla avattiin täysin uudistettuna yleisölle maanantaina. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Reima Rautiainen / STT

Tiedetään, että urheilu on senttien, sekuntien ja kolmesti uusittavan tuloskertauksen lisäksi suuria tunteita. Maanantaina Helsingissä viiden vuoden tauon jälkeen avautunut, urheilun muistina toimiva museo on perusteellisesti uusinut tavan välittää tunne-elämyksiä katsojille.

Siinä missä urheilusankarit aiemmin museon uumenissa tekivät urotekojaan tilastoihin nojaavalla kronologisella aikajanalla, näkökulma on nyt moniulotteisempi. Urheilumuseon pysyvä näyttely on jaettu viiteen teemaan, joita väritetään video- ja digitaalitekniikan keinoin kuvalla ja äänellä.

– Teemat eivät korosta urheilun historiaa niin paljon kuin ennen, vaan esitystapaa on modernisoitu digitalisaation ja nykytekniikan avulla, näyttelyä rakentamassa ollut Urheilumuseon erikoistutkija Kalle Rantala vahvistaa.

Kuuluisa lääkärinlaukku

Näyttelykierros alkaa urheilijoiden pyhimmästä, pukuhuoneesta. Sinne johdattaa suihku, josta lorisee ääniefektein vesi. Vieressä on joulukalenterimainen luukkurivistö, tunnekaapit.

– Kaapeissa on esineitä, joista välittyy erilaisia tunteita, kertoo Rantala ja avaa luukun, jonka takaa löytyy lääkärinlaukku.

Laukku liittyy 2001 Lahden MM-hiihtojen dopingskandaaliin. Vantaan Ala-Tikkurilan Shellille unohtunut laukku viestii suomalaista kollektiivista häpeää.

Toki tunnekaapeista löytyy harmittomampia esineitä, kuten urheiluhallien kestokalustukseen kuulunut Hart-sport juoma-automaatti.

– Arkiliikunnassa hyvin moni suomalainen on törmännyt tällaiseen juoma-automaattiin vaikkapa uimahallissa, Rantala tietää.

Luonnollista liikuntaa

Pysyvän näyttelyn viidestä teemasta kenties kiintoisin sijaitsee museon toisessa kerroksessa, parvella.

Parvella esitellään lajeja, joita harrastetaan rakennettujen liikuntapaikkojen ulkopuolella, luonnonoloissa. Lajeja ovat muun muassa koronatilanteen takia suosiotaan kasvattaneet maastopyöräily ja polkujuoksu.

Seinillä olevissa valokuvissa näkyy, kuinka harmonisesti urheilijat sulautuvat luontoon. Luonnollinen urheilumiljöö näyttää kauniilta. Kuvat käyvät Suomelle matkailumainoksesta.

– Tämä on vähän kuin turistikohde, kun esitellään monipuolista suomalaista liikuntakulttuuria. Ehkä joku kiinalainen käy katsomassa näyttelyn ja sen nähtyään muuttaa Suomeen, Rantala naurahtaa.

Yksi pysyvän näyttelyn viidestä teemasta käsittelee urheilusankaruutta. Teematilaa hallitsee 12-metrinen videoseinä, jossa ikään kuin verhon takana pyörii kymmenien minuuttien videokooste eri lajien suomalaisista menestyshetkistä.

Uusi näyttely rakentui helposti

Urheilumuseon uudistuminen tapahtui kivuttomasti.

– Koska museo oli tauolla viisi vuotta, vanhasta näyttelystä ehti pyyhkiytyä mielestä aika paljon. Oli helppoa rakentaa uusi näyttely, Rantala kertoo.

Ennen remonttia Urheilumuseolla kävi vuosittain noin 25 000 asiakasta.

– Uskomme, että määrä tuplaantuu. Kovempi tavoitteemme on 100 000 kävijää vuodessa, Rantala uumoilee.

Enteet ovat hyvät, sillä avajaispäivänä museon ulko-oven eteen ehti muodostua pikkuruinen jono.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut