Urheilijoiden infektioriskin syyt ovat monimutkaisemmat kuin pelkkä kova harjoittelu

Hengitystieinfektio on yleisin syy, miksi harjoituspäiviä menetetään, sanoo Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön ylilääkäri Maarit Valtonen. Hannu Rainamo / LEHTIKUVA

Raiko Häyrinen / STT

Liikunta vahvistaa ihmisen immuunipuolustusta, mutta erittäin kova harjoittelu tekee urheilijasta alttiimman hengitystieinfektioille – näin on uskottu pitkään.

Asia on kuitenkin monimutkainen, kertoi Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön ylilääkäri Maarit Valtonen liikuntalääketieteen webinaarissa torstaina. Valtonen on mukana tutkimusryhmässä, joka on tutkinut asiaa suomalaisurheilijoilla Pyeongchangin talviolympialaisissa 2018 ja Seefeldin MM-hiihdoissa 2019.

Tutkimuksen yhtenä sytykkeenä ovat olleet aiempien tutkimusten puutteet. Monissa tutkimuksissa aineistona ovat olleet urheilijoiden itse raportoimat infektiot, eikä kontrolliryhmiä ole ollut. Tämän vuoksi on kyseenalaistettu, olisivatko infektiot olleet jotain muuta kuin virustauteja, esimerkiksi limakalvoärsytystä, astmaa tai allergiaa.

– Hengitystieinfektio on yleisin syy, miksi harjoituspäiviä menetetään, Valtonen muistutti.

Urheilun suurtapahtumiin liittyy monia muita riskitekijöitä kuin kova fyysinen rasitus, jotka altistavat urheilijoita hengitystieinfektioille. Rasituksen päälle tulevat stressi, joihinkin lajeihin kuuluvien ruokarajoitusten aiheuttama energiavaje, lentomatkustaminen, univaje ja suurissa väkijoukoissa liikkuminen.

– Vaikka ennaltaehkäiseviin toimiin panostettiin, oli yllätys, että lähes puolet vuoristokisakylän urheilijoista raportoi jotain hengitystieoireita. 75 prosentilla oireisista urheilijoista löytyi virusetiologia. Maastohiihtäjistä yli 70 prosenttia koki oireita ja viruksia löytyi kovasti, mutta viitteitä immunosuppressiosta (immuunivasteen heikkenemisestä) ei löytynyt, Valtonen kertoi Pyeongchangin tuloksista.

Valtosen mukaan infektioita aiheuttaneet virukset olivat todennäköisesti tulleet kisapaikalle urheilijoiden mukana Suomesta. Virukset näyttivät leviävän kuitenkin vain lajien sisällä, vaikka urheilijat olivat paljon tekemisissä muiden lajien urheilijoiden kanssa yhteisissä tiloissa ja ruokailuissa.

– Kumuloituva lähikontaktiaika voi olla merkitsevä, kuten koronasta on opittu, Valtonen sanoi.

Tartunnan saaneet oireisiksi

Myös pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä 2019 suomalaisurheilijoilla oli runsaasti infektioita, joista useimmat olivat viruksen aiheuttamia. Valtosen mukaan urheilijoiden riski sairastua hengitystieinfektioon oli seitsenkertainen kontrolliryhmään verrattuna ja kaksinkertainen joukkueen henkilöstöön verrattuna.

– Havaitsimme, että suurin osa tartunnan saaneista urheilijoista tuli myös oireiseksi. Tässä aineistossa, kun urheilija sai tartunnan, siitä tuli myös oireinen tauti. Voidaan sanoa, että ainakin talven arvokisoissa urheilijoilla on suurentunut infektioalttius. Seuraavaksi kaivataan hyvin tehtyjä pitkiä seurantatutkimuksia aiheesta.

Viime syksystä lähtien Suomessa on tutkittu sitä, ovatko urheilijat muuta väestöä alttiimpia infektioille läpi vuoden, muulloinkin kuin arvokisoissa. Valtosen mukaan tutkimuksessa ovat mukana maastohiihto- ja suunnistusmaajoukkueet sekä kontrolliryhmä. Tuloksia ei ole vielä julkaistu.

– Aineisto on koottu, ja alustavien tulosten mukaan näemme urheilijaryhmässä enemmän infektioita. Kilpailukausi ja matkapäivät nousevat selittäviksi tekijöiksi, Valtonen sanoi.

Hyvä fyysinen kunto suojaa sairaalahoitoon joutumiselta

Hyvä fyysinen kunto suojaa Yhdysvalloissa kerätyn aineiston perusteella koronavirusinfektioon sairastuneita sairaalahoitoon joutumiselta, kertoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Arto Hautala liikuntalääketieteen webinaarissa torstaina.

– Tutkimuksessa on huomioitu sekoittavat tekijät ja löydetty selkeä yhteys sekä miehillä että naisilla. Hyvällä kunnolla on merkitystä, ja siitä täytyy pitää huolta, Hautala kertoi.

Yhteys on säilynyt potilaan iästä ja painosta riippumatta. Korkean iän ja ylipainon lisäksi myös uniapnea kasvattaa riskiä joutua sairaalahoitoon koronavirustartunnan takia, kertoi Turun yliopistollisen keskussairaalan infektiosairauksien ylilääkäri, professori Jarmo Oksi oman sairaalansa potilasaineiston perusteella.

Arto Hautala kertoi myös vuonna 2009 julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan kestävyysharjoittelu parantaa influenssarokotteen tehoa.

– Harjoittelu pidentää influenssarokotteen suojaavaa vaikutusta, sillä immuunipuolustusjärjestelmän vasta-ainevaste säilyy pidempään, Hautala kertoi.

Hautala korosti, että korona-ajan poikkeusolojen ei pidä antaa lopettaa liikuntaa.

– Hyvä fyysinen kunto ja säännöllinen liikuntaharjoittelu vahvistavat immuunipuolustusta ja todennäköisesti suojaavat koronataudilta sekä edistävät taudista paranemista, Hautala sanoi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut