Poliisitarkastaja Ari Järvenpää Poliisihallituksesta arvioi, että urheilutapahtumien katsomo-ongelmat ovat Suomessa hyvin vähäisiä moniin muihin maihin verrattuna.
– Olemme hyvässä turvallisuustilanteessa. Huuhkajien menestys näyttää jopa lisänneen yhteisöllisyyttä jalkapallossa. Puhutaan kourallisesta faneja, jotka ovat vähintään haasteellisia. Käsitykseni mukaan jääkiekossakaan ei ole viime vuosina ollut sen kummempaa katsojien välistä jännitettä, Järvenpää sanoo.
Hallituksen on määrä jättää kevään aikana eduskunnalle esityksensä jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutapahtumien turvallisuudesta, turvatoimista ja palveluista.
Esityksellä on määrä saattaa voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus katsomoturvallisuuden parantamiseksi ja muuttaa kokoontumislakia.
Tavoitteena entistä viihtyisämmät tapahtumat
Yleissopimuksen taustalla on ajatus useiden toimijoiden yhteistyöstä turvallisten ja viihtyisien urheilutapahtumien luomisessa.
Hallituksen esitys on käynyt lausuntokierroksella muun muassa ministeriöissä, Palloliitossa, Olympiakomiteassa, Suomen urheilun eettisessä keskuksessa (SUEK) sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa (Tukes).
– Viihtyisyys ei ole pelkästään fyysiseen turvallisuuteen liittyvää. Kaikenlainen epäasiallinen käytös kuten rasistinen tai muunlainen henkilöön käyvä huutelu ovat omiaan vähentämään viihtyisyyttä ja karkottamaan tietyt ihmis- ja ikäryhmät pois katsomoista, Olympiakomitean lausunnossa todetaan.
Järvenpään mukaan muutokset eivät suuremmin muuttaisi poliisin nykykäytäntöjä. Jo nyt esimerkiksi jalkapallomaaotteluissa Palloliitto, poliisi, pelastuslaitos ja tarvittaessa muut tahot tekevät tiivistä yhteistyötä.
Myöskään peruskatsojan keskimääräinen katsomokokemus tuskin muuttuisi dramaattisesti. Järvenpää mainitsee konkreettisena esimerkkinä kehotuksen oheispalveluiden toimivuudesta.
– On ollut urheilutapahtumia, joissa ei ole järjestetty oikein mitään palveluita.
Yleissopimusta sovellettaisiin ainakin ammattijalkapalloseurojen ja maajoukkueiden otteluihin. Tarvittaessa käyttöä voitaisiin laajentaa muihin urheilutapahtumiin ja -lajeihin etenkin, jos niissä on turvallisuusriskejä.
– Lakiin tuskin kirjataan suoraan, että näihin tapahtumiin kyllä ja näihin ei, neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki sisäministeriöstä sanoo.
Pelien alkamisajoilla on merkitystä
Vaikka katsomolevottomuudet ovat Suomessa vähäisiä, ilmiö ei ole tuntematon.
– Näkemyksemme mukaan turvallisuustilanne ei ole jalkapallossa mennyt huonompaan suuntaan, vaikka tietysti on tiettyjä riskiotteluita. Turvallisuuden ja turvallisuusjärjestelyiden kannalta on valtava merkitys, pelataanko korkeamman riskin ottelu vaikka lauantaina kello 13 vai kello 17, Järvenpää sanoo.
Helsingin poliisilaitoksen yhteyteen on sijoitettu kansallinen jalkapallon tietopiste NFIP. Nimestään huolimatta se seuraa myös muita urheilulajeja ja niihin mahdollisesti liittyviä ongelmia. Samalla oppia ja kokemuksia tulee ulkomailta.
– Missä ja millaista ongelmaa muualla on, ja miten voisimme välttää samat asiat. Esimerkiksi Tanskassa on käytetty dialogia aika menestyksekkäästi, eli poliisi on pyrkinyt olemaan fanien mukana ja keskustelemaan asioista rauhallisesti.
– Meillä on ollut urheilutapahtumissa äärimmäisen vähän väkivaltaa poliisia ja järjestyksenvalvojia kohtaan. Pyrimme tietysti olemaan etukenossa ja keskustelemaan seurojen, liigan ja Palloliiton kanssa, ettei sama kulttuuri käynnistyisi kuin vaikka Ruotsissa ja Tanskassa, Järvenpää sanoo viitaten isompiin lieveilmiöihin Pohjoismaissa.