Näistä aineksista on jääkiekon Suomi-tarina rakennettu – hyvät olosuhteet, lajiin panostaminen kansakuntana, saavutettu kansainvälinen menestys sekä joukkuelajien viimeaikainen nousu

CHL-finaali 2018 helmikuussa, JYP vastaan ruotsalainen Växjö. Jääkiekko on pohjoisella pallonpuoliskolla vahva talvilaji, joka sopii Suomeen monestakin syystä. Tiina Mutila

Petri Haapala

Kansa on tavannut torilla kolmesti, vuosina 1995, 2011 ja 2019. Kiekkoleijonien voittamat maailmanmestaruudet ovat vankistaneet jääkiekon asemaa Suomen suosituimpana urheilulajina katsojamäärillä ja lajissa liikkuvilla rahamäärillä mitattuna. Mutta mihin lajin suosio ja menestys pohjautuvat?

Filosofian maisteri Kimmo Isotalo tarkastelee historian väitöstutkimuksessaan kehitystä, joka on johtanut jääkiekon Suomen uudeksi kansallislajiksi vajaan sadan vuoden aikana.

Globen-jäähalli Tukholmassa toukokuussa 1995. Suomi voittaa viimein vuosikausia odotetun maailmanmestaruuden. Onko se lähtölaukaus jääkiekkobuumille ja suosion räjähdysmäiselle kasvulle?

– Tämä on klassikkokysymys, jota minun näkemykseni mukaan on ylihypetetty. On puhuttu jopa siitä, että se mestaruus olisi ollut osaltaan päättämässä 1990-luvun talouslamaa. En lähtisi siihen kelkkaan, mutta mestaruudella oli varmasti iso merkitys lajin kansansuosion levittäytymiseen. Lajin harrastajamäärät alkoivat selvästi kasvaa, jääkiekosta innostuivat lapset, nuoret ja naisetkin.

– Ensimmäinen maailmanmestaruus on tärkeä virstanpylväs, mutta en sanoisi, että se on suora vedenjakaja, Isotalo sanoo.

Draaman kaari alkoi rakentua hänen mielestään jo vuonna 1988 Calgaryn talviolympialaisissa. Pentti Matikainen luotsasi leijonat ensimmäiseen arvokisamitaliin. Olympiahopea sai jatkoa 1990-luvun alun MM-mitaleilla.

– Ensimmäisen mitalin jälkeen maailmanmestaruutta piti vielä odottaa vuosia. Lopulta kaikki kulminoitui vuoden 1995 isoon kansanjuhlaan. Sitä voisi verrata vuoden 2011 mestaruuteen. Uusi voitto oli jo pitkään kuplinut ja odotuttanut. Ja sitten kun se lopulta tuli, oli taas karnevaalin aika.

Jääkiekon nousun alkuhetket ovat kuitenkin vieläkin kauempana.

– Jääkiekon suosion kasvaminen on historiallinen prosessi, joka lähti liikkeelle Suomen itsenäistymisestä ja toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Yhteiskunta vaurastui ja kaupungistui, ja se synnytti jääkiekon kannalta positiivisen kierteen. Pallopelejä alettiin suosia yksilölajien kustannuksella.

Jääkiekko taisteli jääpallon kanssa suosiosta 1950–1960-luvuilla. Lopulta suotuisat olosuhteet aloittivat jääkiekon nousun. Isotalo haluaa korostaa jäähallien tarjoamia ihanteellisia olosuhteita, jotka olivat viitoittamassa lajin suosiota ja tulevaa menestystä.

Tampere on tunnettu jääkiekkokaupunki, ja siellä tehtiin lajin kannalta ratkaisevia päätöksiä vuosikymmeniä sitten. Koulukadun tekojäärata rakennettiin Tampereelle vuonna 1956, ja Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui Hakametsään vuoden 1965 alussa. Uudessa jääkiekkopyhätössä järjestettiin samana keväänä MM-turnaus.

– Ensimmäisen tekojääradan ja ensimmäisen jäähallin valmistuttua suosio alkoi kääntyä jääpallosta jääkiekolle. Jääkiekko kohosi palloilu- ja joukkuelajeista suosituimmaksi ennen kaikkea parhaiden olosuhteiden ansiosta. Jäähalleissa peli kehittyi, ja yleisö pääsi viihdyttäviin olosuhteisiin.

Suosio kiihtyi menestyksen myötä. 1960–1970-lukujen vaihteessa Suomi alkoi voittaa Ruotsin lisäksi muitakin jääkiekon suurmaita. Voitot Tshekkoslovakiasta, Kanadasta ja viimein myös Neuvostoliitosta nostattivat ajatuksia siitä, että Suomi voisi olla maailman parhaita maita jääkiekossa.

– Jäähallien määrä kasvoi vuodesta 1965 aina 1990-luvun loppuun. Suurin osa Suomen jäähalleista on edelleen julkisen sektorin omaisuutta, ja julkinen sektori on ne suurelta osin rahoittanut. Samaan aikaan Suomen Jääkiekkoliitto sai rahaa Suomessa järjestetyistä MM-kisoista, ja oli uskottava kumppani jäähallihankkeissa.

Suomessa on maailman toiseksi tihein jäähalliverkosto väkilukuun suhteutettuna Kanadan jälkeen.

1970-luvun puolivälissä perustetusta jääkiekon SM-liigasta muotoutui Suomen ensimmäinen ammattilaissarja. Viimeisten vuosikymmenten aikana ammatikseen jääkiekkoilevien suomalaisten määrä on kasvanut niin kotimaassa kuin ulkomailla. Samaan aikaan yritykset ovat ottaneet suurempaa roolia jääkiekon tukijoina. Viihteellisyydestä puhutaan jääkiekon yhteydessä myös koko ajan enemmän.

– Ammattilaisurheilu, mitä jääkiekko Suomessa parhaalla tavalla edustaa, on aina myös viihdettä, Isotalo sanoo.

Onko jääkiekon suosio Suomessa päässyt kasvamaan jo liian suureksi?

– En sanoisi, että jääkiekko on liian iso laji Suomeen. En usko, että se syö muilta lajeilta elintilan. Viime vuosien havainnot osoittavat, että jääkiekon kasvun rajat olisivat jo tulleet vastaan Suomessa.

– Esimerkiksi jalkapallo on nousussa hyvien saavutustensa ansiosta. Samaan ovat pystyneet jo aikaisemmin koripallo ja lentopallo, Kimmo Isotalo sanoo.

Kimmo Isotalo

Lue lisää FM Kimmo Isotalon historian alaan kuuluvasta väitöskirjasta Luonnonjäiltä areenoille ja kansallislajiksi – suomalainen jääkiekkoilu liikunta- ja urheilukulttuuristen sekä yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänä. Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut